Ajankohtaista

Vicente Huidobro on vasta toinen chileläinen runoilija, jolta on suomennettu kokonainen teos. Ensimmäinen on kaikkien tuntema Nobel-voittaja Pablo Neruda. Huidobron teos Altazor ilmestyy nyt Kustannusliike Parkolta. Suomennos on Emmi Ketosen.

Chilessä syntynyt Vicente Huidobro, koko nimeltään Vicente García-Huidobro Fernández (1893–1948) oli aito kosmopoliitti, joka tutustui ajan kirjallisiin ja taiteellisiin virtauksiin mm. Pariisissa ja Madridissa. Huidobro tunnetaan Chilessä ja Latinalaisessa Amerikassa avantgarden isähahmona. Hänen luomansa kreationismi oli Chilen ensimmäinen avantgardesuuntaus, joka viitoitti myös tulevien sukupolvien poetiikan suunnan niin Latinalaisessa Amerikassa kuin Espanjassa.

Huidobro oli myytti jo eläessään, ja aikalaiset tunsivat runoilijan maineen jopa paremmin kuin hänen teoksensa. Hänen tuttavapiiriinsä kuului lukuisia aikakauden avantgardetaiteilijoita kuten Pablo Picasso, Georges Braque, Joan Miró, Max Ernst, Paul Éluard ja Le Corbusier. Hän julkaisi elämänsä aikana kolmisenkymmentä teosta, runojen lisäksi romaaneja, näytelmiä, käsikirjoituksia, esseitä, elokuva-arvosteluja, manifesteja, poliittisia artikkeleita ja pamfletteja. Tuottelias kirjailija on kuitenkin jäänyt maanmiehensä ja aikalaisensa Pablo Nerudan varjoon.

Moderni luomiskertomus ja kielellä ilakointia

Vuonna 1931 ilmestynyt Altazor on Huidobron teoksista kuuluisin, kielellisesti ilakoiva runoelma, jossa runoilija kirjoittaa maailman luomisesta ja syntiin lankeamisesta oman modernin versionsa. Samalla se on yritys hajottaa tavanomainen kieli ja luoda sen tilalle uusi ja ainutlaatuinen.

Teos rakentuu esipuheesta ja seitsemästä cantosta eli laulusta, joita sävyttävät välimerkkien puute, fragmentaariset lauseet, erilaiset uudissanat, sanaleikit ja typografiset keinot. Lähes puuduttava toisto sekä merkityksiä pakoileva sanasekamelska tekevät runoelmasta kielellisesti kutkuttavan.

Altazor on myös runoelmassa esiintyvä antisankarihahmo, joka käy dialogia itsensä kanssa. Altazorille on löydetty esikuvia esimerkiksi Danten Jumalaisesta näytelmästä, Miltonin Kadotetusta paratiisista (1667) sekä Comte de Lautréamontin Maldororin lauluista (1870). Teos avaakin mahdollisuuksia monenlaisiin tulkintoihin, ja sitä voi peilata myös antiikin taruihin.

Altazorin on suomentanut FM Emmi Ketonen, joka on myös laatinut kirjaan laajan esipuheen. Altazor on Ketosen esikoissuomennos. Suomentamisen lisäksi Ketonen työskentelee vapaana toimittajana ja kriitikkona sekä kulttuurilehti Lumoojan toisena päätoimittajana.

Altazor-teoksen julkistusvideo on nähtävissä maanantaista 12.10. 2020 klo 18.00 alkaen Youtubessa.
Videon on toteuttanut Vox Turku -kulttuuriohjelman tuottaja Aleksi Kauppinen.

Kirjailija: Vicente Huidobro
Kirjan nimi: Altazor tai matka laskuvarjolla
Kieli: suomi
Suomentaja: Emmi Ketonen
Esipuhe: Emmi Ketonen
Julkaisuvuosi: 2020
ISBN 978-952-7302-04-0
Sivumäärä: 136
30 € (sis. alv) + toimituskulut

Lisätietoja ja arvostelukappaleet:
tommi@parkkokustannus.fi
www.parkkokustannus.fi
facebook.com/parkkokustannus

Uuden turkulaisen Kustantamo KITAn kirjat ovat nyt myynnissä Kustannusliike Parkon nettikaupassa. Pienkustantamo keskittyy runon, esseen ja muiden marginaaliin jääneiden tekstilajien kustantamiseen.  Kustantamo KITA on perustettu Kirjan talo – Bokens hus ry:n tuella, mutta toimii jatkossa itsenäisesti. Kustannuspäällikkö on Suvi Hirvonen.

Vuonna 2020 Kustantamo KITA julkaisee kolme kokoelmaa: Elina Holopaisen ja Patrik Nybyn Möykky/Rakkaus on vahva demoni, Sampo Sihvolan Hankalat tuhatvuotiset reitit ja Ahmed Zaidanin Kotimaa/Homeland. Nämä löytyvät nyt Kustannusliike Parkon nettikaupasta.

Möykky on sarjakuvaa ja runoa yhdistävä splitti-kokoelma. Rakkaus on vahva demoni taas kuvastaa nuoren tajunnanvirtaa yksinäisyydestä homomiesten seksipainoitteisessa deittikulttuurissa. Hankalat tuhatvuotiset reitit on esikoiskokoelma, jonka runoissa nykyisyys hahmottuu utuisten muistojen läpi.  Kotimaa/Homeland on kaksikielinen runokokoelma, joka on yritys esittää useita määritelmiä kotimaalle.

Verkkokauppaan tästä >>>

Kustantamon verkkosivut >>>

Vicente Huidobro on vasta toinen chileläinen runoilija, jolta on suomennettu kokonainen teos. Ensimmäinen oli tunnettu Nobel-voittaja Pablo Neruda. Jonkin verran chileläistä runoutta on sentään julkaistu myös antologioissa ja kulttuurilehdissä. Myös Huidobroa on julkaistu 1960-luvulla Kaltion ja Parnasson sivuilla.

Huidobro ja Neruda olivat toistensa aikalaisia. Chilen tunnetuimmat runoilijat nähtiin usein nokat vastakkain, vaikka näennäisesti heillä oli paljon yhteistä. Molemmat olivat huolestuneita maailman tilasta ensimmäisen maailmansodan jäljiltä, molemmat kuuluivat kommunistiseen puolueeseen, tukivat tasavaltalaisia Espanjan sisällissodassa ja tietenkin julkaisivat myös runoteoksia samanaikaisesti.

Suomalaisen lukijakunnan näkemys latinalaisamerikkalaisesta runoudesta levännee varsin vahvasti Nerudan teosten suomennosten varassa. Niinpä useat antologiat ja käännökset esimerkiksi perulaisen César Vallejon, argentiinalaisen Jorge Luis Borgesin ja hieman myöhemmin vaikuttaneen, meksikolaisen Octavio Pazin runotuotannosta valaisevat käsillä olevan teoksen lisäksi Latinalaisen Amerikan 1900-luvun alkupuoliskon runouskenttää laajemmin.

On hankala nimittää Chilessä syntynyttä Huidobroa yksin chileläiseksi runoilijaksi. Aikalaisrunoilijoidensa tapaan hänkin oli varsinainen kosmopoliitti, joka matkusteli etenkin Euroopassa 1910–1930-luvuilla tutustuen ajan kirjallisiin ja taiteellisiin virtauksiin niin Pariisissa kuin Madridissa. Monesti – kuten juuri Altazorin kohdalla – Huidobron teosten voi huomata sijoittuvan enemmän eurooppalaiseen kuin eteläamerikkalaiseen ilmapiiriin. Kotimaassaan Huidobro osallistui kiihkeästi politiikkaan, mutta vasta myöhemmällä iällä.

Ennen poliittista uraansa Huidobro pyrki vaikuttamaan runouteen. Manifestien, esseiden ja runouskäsitystä tiivistävien runojensa avulla hän ojensi maailmalle ajatuksen runouden kirjoittamisesta ennen kaikkea uutta todellisuutta luovana tekona.

(Katkelma Vicente Huidobron teoksen Altazor esipuheesta / Emmi Ketonen)

Kustannusliike Parkon syyskaudella ilmestyvät kirjat esittelevät maailmalla tunnettuja, mutta vähän suomennettuja runoilijoita. Luvassa ovat chileläisen Vicente Huidobron teos Altazor, walesilaisen Dylan Thomasin runovalikoima Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan (laajennettuna ja tarkastettuna) sekä kuuden nykyrunoilijan antologia Sielun kestää kauan palata kotimaahansa.

Chilessä syntynyt Vicente Huidobro, koko nimeltään Vicente García-Huidobro Fernández (1893 – 1948) oli aikalaisrunoilijoiden tapaan varsinainen kosmopoliitti, joka matkusteli etenkin Euroopassa 1910–1930-luvuilla. Hänet tunnetaan tuotteliaana avantgarden isähahmona, joka näytti tietä uusille runoilijasukupolville niin Latinalaisessa Amerikassa kuin Espanjassa.

Vuonna 1931 ilmestynyt Altazor on Huidobron teoksista kuuluisin, kielellisesti ilakoiva runoelma, jossa runoilija kirjoittaa maailman luomisesta ja syntiin lankeamisesta oman modernin versionsa. Samalla se on yritys hajottaa tavanomainen kieli ja luoda sen tilalle uusi ja ainutlaatuinen. Teos rakentuu esipuheesta ja seitsemästä cantosta eli laulusta, joita sävyttävät välimerkkien puute, fragmentaariset lauseet, erilaiset uudissanat ja sanaleikit, typografiset keinot ja kutkuttava sanasekamelska.

Altazorin on suomentanut kriitikko, suomentaja ja toimittaja Emmi Ketonen, joka on myös laatinut kirjaan esipuheen. Kirja ilmestyy elokuussa.

Marja-Leena Mikkolan uusi Dylan Thomas -suomennos

Walesilainen Dylan Marlais Thomas (1914-1953) on modernin runouden keskeisiä nimiä. Lokakuussa ilmestyvä teos on vuonna 1990 ilmestyneen Thomasin valikoiman Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan (Otava) uudelleenjulkaisu. Lisäksi teokseen on valikoitu mukaan neljä uutta runoa. Teos on läpileikkaus Thomasin tuotannosta ja sisältää runoja parikymmenvuotiaan nuorukaisen varhaisista kokoelmista myöhäiskauden suuriin oodeihin.

Kirjan on suomentanut monipuolisena maailmankirjallisuuden merkkiteosten suomentajana tunnettu runoilija ja kirjailija Marja-Leena Mikkola. Hän on kirjoittanut kirjaan myös uuden esipuheen.

Antologia yhdistää eri maiden nykyrunoilijoita

Antologia Sielun kestää kauan palata kotimaahansa antaa äänen kuudelle nykyrunoilijalle eri puolilta maailmaa. Kirjan runoilijoita yhdistää jonkinlainen vapaaehtoinen sivullisuus, joka voi johtua kielellisistä, etnisistä tai sosiaalis-taloudellisista syistä. He etsivät kotimaata, äidinkieltä ja identiteettiään valtioiden rajat ylittävän kaaoksen keskellä ja hyödyntävät rohkeasti monenlaisia kielirekistereitä.

Mukana antologiassa ovat kroatialainen Tomica Bajsić, kiinalainen Hu Xudong, asturialainen Antón Garcia, galicialainen Estevo Creus, brasilialais-italialainen Francesca Cricelli ja galiciaksi kirjoittava Yolanda Castaño. Antologian on suomentanut ja toimittanut Rita Dahl. Hän on kirjoittanut teokseen esipuheen ja runoilijoiden esittelyt. Kirja ilmestyy syyskuussa.

Lisätietoja ja arvostelukappaleet:
tommi@parkkokustannus.fi
www.parkkokustannus.fi

Vicente Huidobro: Altazor
Suomentaja Emmi Ketonen, esipuhe Emmi Ketonen. Julkaisuvuosi 2020
ISBN: 978-952-7302-04-0, 136 s.
HINTA 30 € (sis. alv) + toimituskulut

Tomica Bajsić, Hu Xudong, Antón Garcia, Estevo Creus, Francesca Cricelli, Yolanda Castaño: Sielun kestää kauan palata kotimaahansa, antologia
Suomentaja Rita Dahl, esipuhe Rita Dahl. Julkaisuvuosi 2020
ISBN: 978-952-7302-05-7, noin 130 s.
HINTA 30 € (sis. alv) + toimituskulut

Dylan Thomas: Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan
Suomentaja Marja-Leena Mikkola, esipuhe Marja-Leena Mikkola. Julkaisuvuosi 2020
ISBN: 978-952-7302-06-4, noin 72 s.
HINTA 30 € (sis. alv) + toimituskulut

Viisi turkulaista kulttuuritoimijaa juhlistaa runovideolla T.S. Eliotin uuden käännösrunokokoelman ilmestymistä. Keskiviikkona 1. huhtikuuta klo 18.00 julkistettavassa videossa luetaan kokonaisuudessaan klassikkoteoksen The Waste Land uusi suomennos, joka nyt on saanut nimekseen Joutomaa. Teoksen on suomentanut Markus Jääskeläinen, ja kustantaja on Kustannusliike Parkko.

Alkuperäisen teoksen tunnetuin ja siteeratuin kohta lienee avausrivi ”Huhtikuu on kuukausista julmin”. Kustannusliikkeen vetäjän Tommi Parkon ystäviensä kanssa ideoima tempaus tukeutuu paitsi tuohon sitaattiin myös monin tavoin aikamme poikkeusoloihin.

– Koronaviruspandemian vuoksi emme voi järjestää tavanomaista  kirjanjulkistustilaisuutta. Tuntuu siltä, että elämme varsin järkyttävää kevättä, jonka vaikutukset koskettavat erityisesti kulttuurikenttää. Huomenna käynnistyvä huhtikuu tulee erilaisten arkea rajoittavien määräysten vuoksi olemaan erityisen julma kuukausi, Parkko sanoo.

Joutomaan viisi runoa on luettu ja kuvattu eri paikoissa Turussa. Videolla esiintyvät historiantutkija ja kulttuuritoimija Tom Linkinen, runoilija ja kirja-alan sekatyöläinen Daniil Kozlov alias Susinukke Kosola, nukketeatteritaiteilija ja ohjaaja Alma Rajala, teatteritaiteilija ja suomentaja Antton Kainulainen ja runoilija, sanataideohjaaja Tommi Parkko. Videon ovat toteuttaneet kulttuuriohjelmia tuottavan Ale show’n tekijät, ohjaaja-käsikirjoittaja Aleksi Kauppinen sekä kuvaaja Tommi Vuorinen.

Klassikkoteoksen uudelleentulkinta

Amerikassa syntynyt, jo nuorena Englantiin muuttanut T.S. Eliot (1888–1965) kuuluu 1900-luvun merkittävimpiin runoilijoihin. Hänet tunnetaan ensisijaisesti ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa syntyneestä The Waste Land -runoteoksesta (1922), jonka ensimmäinen suomennos ilmestyi vuonna 1949 Lauri Viljasen suomentamana teoksessa Autio maa: Neljä kvartettia ja muita runoja.

Klassikon radikaali uudelleentulkinta tuo vanhan käännöksen rinnalle 2000-luvun suomeksi sovitetun version. Joutomaa puhuttelee nykypäivän lukijaa sekä historiallisena merkkiteoksena ja oman aikansa dokumenttina että kielellisen rikkautensa ansiosta, joka ei lähes sadassa vuodessa ole menettänyt rahtuakaan tuoreudestaan ja elinvoimaisuudestaan.

Suomentaja Markus Jääskeläinen on aiemmin kääntänyt mm. William Carlos Williamsia, Walt Whitmania ja Jack Kerouacia. Jääskeläinen tunnetaan myös henkilökohtaisesta runoudestaan, jota hän on julkaissut vuodesta 1994. Kirjallisuudentutkija Pekka Vartiaisen jälkisanoissa valotetaan T.S. Eliotin merkitystä modernille runoudelle.

Joutomaa-teoksen julkistusvideo on nähtävissä 1.4. klo 18.00 alkaen Youtubessa

Samalla Huhtikuu on julmin kuukausi -tempauksen tekijät haastavat T.S. Eliotin kirjallisuuden ystävät tekemään Kustannusliike Parkon Facebook-sivulle lyhyitä videoita, joissa tunnustaa jotain suhteestaan Eliotiin. Videossa voi kertoa suhteestaan joko uuteen tai vanhaan suomennokseen tai kommentoida teosta tai videota.

***

T.S. Eliot: Joutomaa
Kustannusliike Parkko 2020
Suomentaja Markus Jääskeläinen, jälkisanat Pekka Vartiainen
ISBN: 978-952-7302-03-3, 52 sivua.
30 € (sis. alv) + toimituskulut

Lisätietoja ja arvostelukappaleet:
tommi@parkkokustannus.fi
www.parkkokustannus.fi
facebook.com/parkkokustannus

Maanantaina 9.12. sukellettiin ravintola Siltasessa tunnustukselliseen runouteen. Tapahtuman pohjana toimi Robert Lowellin (1917–1977) ensimmäinen suomenkielinen käännösrunovalikoima Päivä päivältä.

Paneelikeskustelussa ovat mukana suomentaja Kimmo Räntilä, kirjaan esipuheen kirjoittanut kirjallisuudentutkija Anna Hollstén, runoilija Kasper Salonen ja kustantaja Tommi Parkko.

Keskustelu taltioitiin ja sen voi kuunnella täältä >>>

Podcastin kesto on 54:59.

Tammikuussa Kustannusliike Parkolta ilmestyy uusi suomennos T.S. Eliotin klassikosta The Waste Land . Teos saa nimekseen Joutomaa ja sen on suomentanut Markus Jääskeläinen.

Amerikassa syntynyt, mutta jo nuorena Englantiin muuttanut T.S. Eliot (1888–1965) kuuluu 1900-luvun merkittävimpiin runoilijoihin. Hänet tunnetaan ensisijaisesti ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa syntyneestä The Waste Land -runoteoksesta (1922), jonka ensimmäinen suomennos ilmestyi vuonna 1949 Lauri Viljasen suomentamana teoksessa Autio maa: Neljä kvartettia ja muita runoja.

Uusi suomennos on Markus Jääskeläisen, joka on aiemmin  kääntänyt mm. William Carlos Williamsia, Walt Whitmania ja Jack Kerouacia. Jääskeläinen tunnetaan myös henkilökohtaisesta runoudestaan, jota hän on julkaissut vuodesta 1994.

Klassikon radikaali uudelleentulkinta tuo vanhan käännöksen rinnalle uuden 2000-luvun suomenkielelle sovitetun version. Joutomaa puhuttelee nykypäivän lukijaa paitsi historiallisena merkkiteoksena ja oman aikansa dokumenttina myös kielellisen rikkautensa ansiosta, joka ei lähes sadassa vuodessa ole menettänyt rahtuakaan tuoreudestaan ja elinvoimaisuudestaan.

Kirjallisuudentutkija Pekka Vartiaisen teokseen kirjoittama esipuhe valottaa T.S. Eliotin merkitystä modernille runoudelle.

KUTSU kirjanjulkistukseen!

Tervetuloa Robert Lowellin Päivä päivältä –kirjan julkistukseen ja keskustelutilaisuuteen tiistaina 12.11. klo 16.00 Turkuun Pieneen Kirjapuotiin (os. Yliopistonkatu 28). Tilaisuudessa keskustellaan tunnustuksellisesta runoudesta, ja mukana ovat runoilija ja kääntäjä Seppo Lahtinen, suomentaja Kimmo Räntilä ja kustantaja Tommi Parkko.

Tilaisuus on osa  Runoviikko Varsinais-Suomessa -festivaalia.
Lue lisää >>>

Kustannusliike Parkon syksyn 2019 ensimmäinen käännösrunoteos on amerikkalaisen Robert Lowellin teos Päivä päivältä. Runot valikoi ja suomentaa helsinkiläisrunoilija Kimmo Räntilä

Robert Lowell (1917–1977) oli kiistelty ja monipuolinen yhdysvaltalainen runoilija, joka julkaisi 17 teosta. Häntä pidettiin aikanaan yhtenä maansa runouden suurimmista nimistä. Lowell oli aseistakieltäytyjä ja Vietnamin sodan äänekäs vastustaja, joka kärsi koko aikuisikänsä kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Elämän ja rakkauden rajallisuus askarrutti Lowellia varsinkin myöhemmällä iällä. Hän sai Pulitzer-palkinnon kahdesti.

Päivä päivältä keskittyy Lowellin viimeiseksi jääneeseen, laajaan kokoelmaan Day by Day. Runot on valikoinut ja suomentanut helsinkiläinen Kimmo Räntilä, jonka viimeisin, oma runokokoelma Merileijonien eteen ilmestyi 2016. Räntilä on myös käsikirjoittaja, toimittaja ja viestintäkouluttaja.

Lowell tuli tunnetuksi ns. tunnustuksellisesta runoudesta (confessional poetry), mutta runoilija itse kavahti termiä. Lowellin mukaan henkilökohtaisuuden illuusio syntyy keksimisestä ja järjestämisestä – ei pakkomielteisestä tai terapeuttisesta tunnustuksellisuudesta. Anna Hollstén pohtii kirjassa Lowellin merkitystä tunnustukselliselle runoudelle ja sitä, onko Lowellilla annettavaa 2020-luvun Suomessa.

Robert Lowell: Päivä päivältä
Kustannusliike Parkko 2019
Suomentaja Kimmo Räntilä, esipuhe Anna Hollstén
ISBN 978-952-7302-02-6, n. 200 sivua
30 € (sis. alv)+ toimituskulut

Lisätietoja ja arvostelukappaleet:
tommi@parkkokustannus.fi
www.parkkokustannus.fi

Kustannusliike Parkko on runoilijana, tietokirjailijana ja luovan kirjoittamisen opettajana tunnetun Tommi Parkon käännösrunouteen erikoistunut kustantamo. Kustantamolta ovat aiemmin ilmestyneet valikoima Eugenio Montalen runoja Tuo minulle auringonkukka – Portami il girasole (suom. Hannimari Heino) sekä virolaisen Tõnu Õnnepalun runokokoelma Mõõt (suom. Katja Meriluoto).