Virolainen runoilijalegenda 80 vuotta
Syksyllä suomeksi ilmestyvä valikoima Jaan Kaplinskin runoutta kattaa kuusi vuosikymmentä
Runoilija ja esseisti Jaan Kaplinski on kansainvälisesti tunnetuin virolainen elävä runoilija, 60-luvun kirjallisen sukupolven keskeinen edustaja. Hän on aktiivinen keskustelija ja kulttuurivaikuttaja myös Suomessa. Perjantaina 22.1.2021 80 vuotta täyttävän runoilijalegendan koko runotuotannosta ilmestyy ensi syksynä uusi suomennosvalikoima. Kirja on tarkoitus julkaista Turun kirjamessuilla lokakuun alussa.
Uutuusteos kattaa Kaplinskin mittavan uran kuusi vuosikymmentä. Runot suomentaa virosta Anja Salokannel ja venäjästä Pauli Tapio. Kirjan kustantaja on Kustannusliike Parkko, joka kaksi vuotta sitten julkaisi suomeksi Tõnu Õnnepalun Mitta-kokoelman (Mõõt, 1996).
Kaplinski tuli suomalaisten runon ystävien tietoisuuteen 1984, jolloin valikoima hänen runojaan ilmestyi Anja Salokantelen kääntämänä kirjassa Sama meri kaikissa meissä (Otava,1984). Teos merkitsi myös Kaplinskin läpimurtoa länteen, sillä pian sen jälkeen valikoima julkaistiin myös ruotsiksi, norjaksi ja englanniksi.
Nyt julkaistavan valikoiman pohjana on juuri Sama meri kaikissa meissä, jota suomentaja Anja Salokannel täydentää lähes neljänkymmenen viime vuoden aikana ilmestyneestä runotuotannosta. Mukana on runoja Kaplinskin kahdesta venäjäksi kirjoittamasta kokoelmasta Pauli Tapion suomentamana. Vuosina 2014 ja 2017 ilmestyneet kokoelmat ovat kumpikin saaneet Venäjällä merkittävän kirjallisuuspalkinnon. Valikoiman jälkisanat kirjoittaa virolaisen Vikerkaar-kulttuurilehden päätoimittaja, kirjallisuudentutkija ja kääntäjä Märt Väljataga.
Runoilijakuva täydentyy
Kaplinskin ensiesiintyminen Suomessa oli esseevalikoima Olemisen avara hiljaisuus (Otava,1982). Suomeksi Kaplinskin runoja on ilmestynyt Katja Meriluodon suomentamassa valikoimassa Rukous, mantra, runo (Nihil Interit, 1996) ja Arto Lapin suomentamassa Olen kevät Tartossa (Sanasato, 2010). Häneltä on julkaistu suomeksi kaikkiaan 11 teosta, ja hän on myös mukana monissa antologioissa. Valtaosa vuoden 1982 jälkeen ilmestyneistä Kaplinskin runoista on kuitenkin suomentamatta, ja kokonaiskuva Kaplinskista runoilijana on puutteellinen.
– Kirja Rukous, mantra, runo oli ensimmäinen käännöskirja, jonka aikanaan toimitin ja julkaisin. On hienoa palata nyt neljännesvuosisata myöhemmin Kaplinskin runojen pariin. Hänen tuotannostaan löytyy aina paljon uutta ammennettavaa, ja se kiinnostaa erityisesti suomalaislukijoita, toteaa kustantaja Tommi Parkko.
Filosofi, Suomen ystävä ja luonnon puolestapuhuja
Jaan Kaplinski tutustui runouteen jo koulupoikana, aluksi venäjän ja ranskan kielillä. Hän opiskeli Tarton yliopistossa kielitiedettä ja romaanista filologiaa. Vironkielisten runojen lisäksi hän on kirjoittanut runoja etelävirolaisella võrun murteella sekä englanniksi ja suomeksi. Viime vuosina Kaplinski on julkaissut useita essee- ja matkakirjoja viroksi, ja runoilijana hän on palannut nuoruutensa venäläisen runouden innoittamaan kielelliseen ilmaisuun.
Kaplinskin runotuotannon ytimessä on kiinnostus maapallon historiaan ja eri kulttuureihin, uskontoihin ja ihmiselämän filosofisiin peruskysymyksiin. Keskeisenä teemana on ihmisen ja luonnon tasapaino, ja hän on puhunut luonnon monimuotoisuuden puolesta jo paljon ennen vihreän liikkeen syntyä.
Kun Kaplinski pääsi ensi kerran matkustamaan ulkomaille vuonna 1988, hänen matkansa suuntautui Suomeen. Jo sitä ennen hän oli tutustunut suomalaiseen runouteen. Myöhemmin hän oleskeli Suomessa pitkiä aikoja, ja vuonna 1996 hän piti Tampereen yliopistossa suositun kulttuurihistoriallisen luentosarjan.
Kotimaassaan Kaplinski on saanut kaikki merkittävät kirjallisuuspalkinnot, ja hän on ollut useita kertoja Nobel-palkintoehdokkaana. Arvostetun suomalaisen Eino Leinon palkinnon hän sai tähän mennessä ainoana ulkomaalaisena 1992.