Runoilija, tietokirjailija ja kustantaja Tommi Parkko on yksi vuoden 2021 Werner Söderström Osakeyhtiön kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnon saajista. Palkinto on arvoltaan 10 000 euroa.
Tommi Parkon lisäksi palkinnot saivat 29.9.2021 tietokirjailija ja kouluttajapsykoterapeutti Maaret Kallio, kirjailija ja kriitikko Jani Saxell, kirjailija, suomentaja ja kriitikko Salla Simukka, suomentaja Sirkka-Liisa Sjöblom ja kirjailija Anja Snellman. Palkinnot jaetaan vuosittain tunnustukseksi merkittävästä tuotannosta ja elämäntyöstä.
– Säätiö on pandemia-aikana pystynyt jopa kasvattamaan tukea kotimaiselle kirjallisuudelle. Apurahoja ja tunnustuspalkintoja jaettaessa on pidetty erityisesti silmällä kirjallisen kentän monimuotoisuutta, sanoo WSOY:n kirjallisuussäätiön hallituksen puheenjohtaja Kai Häggman.
Vuonna 1942 perustettu WSOY:n kirjallisuussäätiö jakaa vuosittain palkintoja kirjailijoille, kääntäjille ja sarjakuvataiteilijoille.
– Palkitut osoittavat jälleen kerran, miten korkeatasoista ja monipuolista kotimainen kirjallisuus on, sanoo WSOY:n kirjallisuussäätiön hallituksen jäsen, WSOY:n kotimaisen kaunokirjallisuuden kustantaja Anna-Riikka Carlson.
—
Tommi Parkko on runoilija, tietokirjailija ja kustantaja, harvinainen tulisielu, joita kirjallinen maailma tarvitsee kaikkina aikoina. Hänen kustantamonsa Kustannusliike Parkko on vuodesta 2018 alkaen julkaissut valikoitua ja laadukasta käännösrunoutta maailmalta. Kustantamo keskittyy moderneihin klassikoihin ja Suomessa tuntemattomiksi jääneisiin nykyrunoilijoihin, jotka muuten saattaisivat jäädä suomentamatta. Kustantamotyössään Parkko kunnioittaa kääntäjien asiantuntevuutta – käännettävät teokset valikoituvat usein kääntäjän ehdotuksesta.
Parkko on julkaissut uusina suomennoksina sellaisia maailmakirjallisuuden merkkiteoksia kuin Paul Celanin Lumen äänen (2021), Dylan Thomasin Balladin pitkäsäärisestä syötistä (2021), T. S. Elliotin Joutomaa (2020), Robert Lowellin Päivä päivältä (2019) ja Eugenio Montalen Tuo minulle auringonkukka (2018).
Ilman Tommi Parkon kaltaisia rohkeita toimijoita, jotka asiaansa uskoen toteuttava omaa näkemystään taloudellisista riskeistä huolimatta, kirjallisuusvalikoimamme olisi huomattavasti kapeampi.
Parkko on 1990-luvun alusta lähtien julkaissut omia runoja, joita on julkaistu kokoelmissa ja lehdissä, kuten Tuli & Savu -lehdessä, Nuoressa Voimassa ja Lumoojassa. Lisäksi hän on luovan kirjoittamisen ja kääntämisen opetuksen uranuurtaja.
– Arvostan kovasti tätä palkintoa, sillä siitä ovat päättäneet sekä kirjailija- että kustantajakollegani. Palkinto tekee näkyväksi tämän päivän kustantamisen kenttää. Toisaalta on suurta sarjaa tuottavat plantaasikustantajat ja toisaalta monipuolisuutta vaalivat puutarhakustantajat. Plantaasi tuottaa helposti kulutettavia äänikirjoja ja puutarhoissa kukkii koko vähälevikkisen kirjallisuuden kirjo, kuten omalla kohdallani käännösrunous. Näitä kumpaakin kustantamisen tapaa tarvitaan, sanoo Parkko.
—
Maaret Kallio on tietokirjailija ja kouluttajapsykoterapeutti, joka on tehnyt ansiokkaasti työtä oman alansa tiedon tuomisessa suuren yleisön tietoisuuteen. Hän kirjoittaa vaikeista asioista selkeästi ja lämmöllä, ja hän näkee toivoa pimeässäkin. Pandemian aikana Kallio on kirjoituksissaan muistuttanut ihmisiä armollisuudesta itseään kohtaan ja luonut uskoa tulevaan.
Kirjoissaan ja kolumneissaan Kallio kirjoittaa vanhemmuudesta, työpaikan ihmissuhteista ja parisuhteesta. Hän kirjoittaa selkeää ja kaunista suomen kieltä, jonka voi kokea lempeäksi puhutteluksi, alleviivaamatta vankkaan asiantuntijuuttaan. Kallion tausta-arvo on usko yhteisöllisyyteen, kuunteluun ja keskusteluun. Hänen viestinsä on se, että yhdessä selviämme. Se viesti on ollut tärkeä viime aikoina.
Kallio on kirjoittanut kymmenen teosta, jotka käsittelevät muun muassa tunnetaitojen kehittämistä, ihmissuhteiden ylläpitoa ja seksuaaliterveyttä. Lisäksi Kallio on julkaissut muun muassa vuosikalenterin ja työkirjan, jotka täydentävät hänen kirjoissaan käsiteltäviä aiheita.
– Olen valtavan kiitollinen ja otettu tunnustuksesta, joka minulle tarkoittaa sitä, että työlläni toivon, mielenterveyden ja ihmisyyden parissa on ollut vaikuttavaa, sanoo Kallio palkinnostaan.
—
Jani Saxell on ainutlaatuinen tekijä suomalaisessa kirjallisuudessa. Hänestä huokuu laaja lukeneisuus, eloisa mielikuvitus ja lämmin humanismi.
Kaunokirjallisessa tuotannossaan Saxell yhdistelee aineksia ja vaikutteita Waltarin ja Dostojevskin kaltaisista klassikoista maagiseen realismiin ja tieteiskirjallisuuteen. Saxellin eri aikatasoja ja historiallisia todellisuuksia lävistävät teokset rikastavat realismin perinteeseen ankkuroitunutta suomalaista romaanikirjallisuutta.
Prosaistina Saxell ottaa vakavasti ajatuksen siitä, että kirjallisuuden velvollisuus menneitä ja tulevia sukupolvia kohtaan on toimia muistina eli kertoa siitä, mitä me ihmiset olemme tehneet oikein ja mitä väärin tai jättäneet kokonaan tekemättä. Erno Paasilinnan sanat ”hyvä kirjallisuus on aina ihmisen puolella” pätevät Saxelliin, jonka arvomaailmassa korostuu avoimuus ja pluralismi.
Kriitikkona Saxell on näkemyksellinen ja sävykäs, hänen eetoksensa tähdentää teosten lähilukua, ei ylhäältä alas suuntautuvaa määrittelyä, kriitikon ”vallankäyttöä”. Kirjallisuusjournalistina Saxell on varsinainen työn sankari: kukaan toinen ei tee yhtä paneutuneita ja perusteellisia kirjailijahaastatteluja kuin hän. Suomalaiselle kirjailijalle Saxellin haastateltavaksi pääseminen on kunnia.
– Tunnustuspalkinto tuntuu vauhdin antamiselta jumalten keinussa juuri nyt, kun teen töitä seuraavan kirjani, Helsinki Undergroundin jatko-osan kanssa. Vaikka kirjailijantyöstä olisi 90 prosenttia yksinäisyyttä ja epätoivoa, niin onneksi sentään muutama prosentti jää biletykselle, sanoo Saxell.
—
Salla Simukka tunnetaan vetävistä ja nopeatempoisista romaaneistaan ja aiheista, jotka yhtä aikaa houkuttelevat lukemaan ja saavat ajattelemaan. Simukka pureutuu erityisen ansiokkaasti nykypäivän nuorten maailmaan eikä hän pelkää kokeilla uusia tyylejä.
Simukalla on lähes taianomainen kyky ennustaa, mikä seuraavaksi on kiinnostavaa. Jo hänen esikoisteoksensa Kun enkelit katsovat muualle (2002) sai ilmestyessään runsaasti huomiota. Kirja oli ensimmäisiä suomalaisia nuortenkirjoja, jonka päähenkilö kuului seksuaalivähemmistöön.
Simukan kirjailijanura on ollut alusta saakka menestyksekäs. Kansainvälisen läpimurron hän teki Lumikki-trilogialla (2013–2014). Sarjan ensimmäinen osa Punainen kuin veri on käännetty 37:lle eri kielelle ja se on tällä hetkellä kaikkien aikojen neljänneksi käännetyin suomalainen romaani.
Simukka on kirjoittanut yli 20 teosta, itsenäisesti tai yhdessä toisen kirjailijan tai kuvittajan kanssa. Suurin osa teoksista on suunnattu nuorille, mutta hän on kirjoittanut myös lapsille ja aikuisille. Simukan tuotanto vaikutti vahvasti 2010-luvun taitteessa siihen, että suomalaiseen lasten- ja nuortenkirjallisuuden kenttään vakiintui uusi lukijakunta, nuoret aikuiset. Simukka on puhunut paljon nuorten aikuisten kirjallisuuden puolesta ja tehnyt siitä ”salonkikelpoista” myös aikuisille lukijoille.
– Iloitsen aina siitä, kun lasten- ja nuortenkirjailijoita palkitaan ja niin nytkin. Palkinto kotimaiselle nuortenkirjailijalle on nähdäkseni myös palkinto nuorille lukijoille, sillä heidän intonsa ja omistautuneisuutensa motivoi ja kannattelee minua kirjailijana, sanoo Simukka.
—
Sirkka-Liisa Sjöblom on käyttänyt itsestään nimitystä ”Sadan murhan nainen”. Hän on antanut suomalaisen äänen sellaisille suosituille dekkarisarjoille kuin Cilla ja Rolf Börjlindin Nousuvesi-dekkarit, Maria Adolfssonin Doggerland, Anna Janssonin Maria Wern -dekkarit ja Viveca Stenin Sandhamnin murhat. Englannistakin paljon suomentaneen Sjöblomin tuotantoon kuuluu lisäksi romanttista viihdettä, tietokirjoja ja lastenkirjoja, tuoreimpana lasten rakastamat uudet Pekka Töpöhäntä -kirjat.
Sjöblomia voi kääntäjänä luonnehtia sanomalla, että hän arvostaa jokaista lukijaansa. Hän käy hellittämättä selvittämään kirjan hankaluuksia, olipa kyse lainopillisista kiemuroista, lääkkeiden koostumuksesta tai hänelle tuntemattomien pelien säännöistä. Käännösten suomen kieli on virheetöntä ja sujuvaa, vaikka alkuperäisteoksen kielioppi joskus onnahtaisikin. Lisäksi hän luo käännöstä, johon lukijan on suorastaan pakko eläytyä – silloinkin, kun nykydekkarissa kuvataan sellaista, mihin ei aina tahtoisi eläytyä.
Yksi Sjöbomin viime aikojen suomennostöistä on Susanna Alakosken naishistoriaa ja Suomen tekstiiliteollisuudenkin historiaa kuvaavan Pumpulienkeli-sarja, jonka nimiosa ilmestyi tämän vuoden keväällä. Sjöblom todella paljasti kyntensä ja monitaitoisuutensa suomentajana. Hän vietti päiväkausia kirjastossa tutkimassa Vaasan puuvillatehtaan vanhoja henkilökuntalehtiä, selvitti valtaisan määrän käytöstä poistunutta tehdassanastoa, löysi Alakosken kirjaansa piilottamat ruotsinkieliset Kalevala-sitaatit, ripautti dialogiin harkitun cocktailin Etelä-Pohjanmaan murretta ja saa paikoin lukijansa kyynelehtimään.
– Kiitän WSOY:n kirjallisuussäätiötä tunnustuspalkinnosta ja WSOY:ta ja muitakin kustantamoja monipuolisista toimeksiannoista, joiden ansiosta aina oppii uutta. Tunnustuspalkinto tuo tärkeällä tavalla näkyvyyttä suomentajan yleensä varsin näkymättömälle työlle, sanoo Sjöblom.
—
Anja Snellman on tehnyt 40 vuotta kestäneen merkittävän uran kaunokirjailijana. 27-vuotiaan Anja Kaurasen esikoisteos Sonja O. kävi täällä oli kirjasyksyn 1981 sensaatio. L. Onervan, Märta Tikkasen ja Eeva Kilven perillisenä Kauranen loi aktiivisen, itsenäisen ja uuden ajan esikuvaksi sopivan naisen, joka ei häpeä seksuaalisuuttaan. Kirjaa rakastettiin ja vihattiin, ja nuoresta esikoiskirjailijasta tuli hetkessä yhteiskunnallinen keskustelija. Kirja puhuttelee edelleen uusia sukupolvia ja se on yhä Suomen kaikkien aikojen myydyin esikoisromaani.
Snellman on yksi sukupolvensa luetuimpia kirjailijoita. Hänen tuotantonsa kattaa lähes 30 teosta, joista yksi on tietokirja, kolme runoteosta ja loput romaaneja. Hänen teoksiaan on käännetty yli 20 kielelle. Snellmanin rikkaan runollinen kieli on tunnistettavaa. Aiheiltaan hän on kuin kameleontti. Hän kirjoittaa rohkein näkökulmin sekä yhteiskunnasta että yksilöstä. Suuria ajan teemoja hän tarkastelee naisen silmin, kuten Parvekejumalissa maahanmuuttajatyttöjen asemaa perheessä tai Pelon maantieteessä naisen vapautta liikkua kaupunkiympäristössä. Naisen roolista äitinä, tyttärenä ja puolisona Snellman kirjoittaa henkilökohtaisella äänellä ja herkkyydellä kirjoissaan Ihon aika ja Äiti ja koira sekä Rakkauden maanosat.
Anja Snellman on myös tehnyt uraauurtavaa työtä kirjailijan ja lukijan välisen yhteyden luomisessa. Hän oli yksi ensimmäisiä suomalaisia kirjailijoita, joka loi verkkoon lukijayhteisön ja otti uudenlaisen vuorovaikutuksellisen yhteyden lukioihin.
– Me sanataiteen saranapuolen kulkijat ja toisinnäkijät emme yleensä ole palkinnoilla ja tunnustuksilla kuorrutettuja. WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto tuntuu tässä kohtaa elämää ja uraa paitsi kiitokselta, myös kannustavalta, sanoo Snellman.
Listätietoja WSOY:n kirjallisuussäätiön sivuilta >>>
