Helsingissä pidettävän Runokuu-festivaalin 19.-24.8. ajan tarjoamme kustantamon verkkokaupan kautta tehdyt tilaukset ilman toimitusmaksua. Nyt voit siis tilata kokonaisen pinon laadukasta runoutta yhdellä kertaa. Tutustu valikoimaan ja tee tilaus heti.
Lue lisää Runokuusta täältä >>>
Verkkokauppaan tästä >>>
Kuolemaa on aina vaikea käsitellä. Erityisen vaikeaa se on silloin, kun omaa ja muiden kuolemaa on sattunut juuri peilaamaan arvostamansa runoilijan runojen kautta, ja tämä runoilija on juuri kuollut.
Jaan Kaplinski (1941-2021) käsittelee kuolemaa tuotannossaan monella tapaa. Jo varhain hän julisti omaa ateismiaan ja Jumalan kuolemaa. Hänen maailmassaan uskonto ei tarjoa vastapainoa kuolemalle, vaan kuolema on osa luonnollista elämänkiertoa. Tämän hän tuo esille monessa runossaan.
Tapasin runoilija, esseisti Kaplinskin ensi kerran 90-luvun puolivälissä, kun Katja Meriluoto oli suomentanut valikoiman Jaanin runoja, ja halusin julkaista niistä kirjan. Tapasimme Kaplinskin Helsingissä Kappeli-ravintolassa. En juuri muista, mistä keskustelimme mutta muistan, kuinka jännitin tätä tapaamista. Olin 25-vuotias runoaktiivi, enkä ollut vielä parkkiintunut erilaisissa runokeitoksissa. Jaan Kaplinskin Rukous, mantra, runo ilmestyi syksyllä 1996. Tämä kirja oli ensimmäinen käännösrunovalikoima, jonka toimitin.
En tietenkään osannut aavistaa, että muutaman vuoden kuluttua tulisin muuttamaan Viroon ja asumaan siellä muutaman joitakin aikoja. Satuin keskelle virolaisen runouden ydintä: menin naimisiin Juhan Viidingin tyttären kanssa. Kaplinskin ohella Viiding vaikutti vahvasti virolaisessa runoudessa aina 1960-luvulta asti. Opin, että modernismi Virossa tarkoitti neuvostovallan vastustamista, ei niinkään tiettyä muotoa. Vaimoni kautta tutustuin nuoreen virolaiseen runouteen ja runoilijoihin. Tälle sukupolvelle Kaplinski oli virolaisen runouden legenda ja mestari.
Vuosikymmenien jälkeen suhteeni Kaplinskin runouteen on vahvistunut aivan viime kuukausien aikana, kun olen toimittanut Anja Salokanteleen ja Pauli Tapion suomentamia Kaplinskin runoja. Erityisesti pidän vuonna 1985 ilmestyneestä Ilta tuo takaisin kaiken, joka myös antaa nimensä tänä syksynä ilmestyvälle runovalikoimalle. Kokoelma on täynnä elämisen riemua, paljon runoja lapsista ja luonnon pikku ötököistä. Kaplinski tuntuu rakentavan runonsa assosiaation pohjalle. Se voi tuntua helpolta, mutta se on illuusiota. Kaplinskia voikin luonnehtia assosiaation mestariksi.
Viime viikonloppuna kävin tarkasti läpi tulevan valikoiman vahvat runot, noin 500 sivua. Kaplinskilla on annettavaa sekä suomalaisille runon lukijoille että runoilijoille. Luonto on vahvasti mukana hänen runoudessaan: voikin sanoa, että Kaplinski on myös ekorunouden vahva kehittäjä. Tämä puoli hänen runoudestaan nousee vielä esille vahvemmin.
Syksyllä suomeksi ilmestyvä valikoima Jaan Kaplinskin runoutta Ilta tuo takaisin kaiken kattaa runoilijan mittavan uran kuusi vuosikymmentä. Kirja on tarkoitus julkaista Turun kirjamessuilla lokakuun alussa. Runot on suomentanut virosta Anja Salokannel ja venäjästä Pauli Tapio. Kirjan kustantaja on Kustannusliike Parkko.
Tommi Parkko
Kustannusliike Parkolla on kaksi tilaisuutta Runokuu-festivaaleilla Helsingissä 11.-24.8.
Torstaina 19.8. klo 16-17 pidetään Keskustakirjasto Oodissa Tämä änkytettävä maailma – johdatus Paul Celanin runouden maailmaan
Tilaisuudessa Celanista väitöskirjan tehnyt Pajari Räsänen johdattelee Celanin maailmaan yhdessä teoksen Lumen ääni (Schneepart) suomentaneen Riikka Johanna Uhligin sekä teokseen esipuheen kirjoittaneen, myös väitöskirjan Celanista tehneen Christoph Parryn kanssa.
Yhteistyössä Goethe-Institut Finnland, Kustannusliike Parkko ja Nuoren Voiman liitto.
Lauantaina 21.8. pidetään klo 13 – 17 Suvilahden Tiivistämössä Käännösiltapäivä. Tilaisuudessa kuullaan neljä keskustelua, joista ensimmäisessä aiheena on modernin kirjallisuuden keskeinen nimi, walesilainen Dylan Thomas (1914-1953). Keskustelemassa ovat tuoreen Balladi pitkäsäärisestä syötistä -kokoelman suomentanut kirjailija ja kääntäjä Marja-Leena Mikkola ja kirjailija Jyrki Vainonen.
Yhteistyössä Yhdysvaltain suurlähetystö, Poesia, Kustannusliike Parkko sekä Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto.
Runokuu-kirjallisuusfestivaali järjestetään 19.8.-24.8.2021 rajatuilla yleisömäärillä
Lisätietoa Runokuusta >>>
Dylan Thomasin Balladi pitkäsäärisestä syötistä (suom. Marja-Leena Mikkola) ja Paul Celanin kaksikielinen Lumen ääni / Schneepart (suom. Riikka Johanna Uhlig) ovat ilmestyneet!
Sekä Thomas että Celan ovat 1900-luvun tärkeitä runoilijoita. Eläessään heidän runoutensa jäivät lukijoilta lähes huomaamatta, mutta nykyään kumpaakin arvostetaan vuosisatansa keskeisenä runoilijana.
Kätevimmin tilaat kirjat kustantajan verkkokaupasta >>>
Kustannusliike Parkko julkaisee vuoden 2021 aikana useita kiinnostavia kirjoja.
Maaliskuussa menee painoon walesilaisen Dylan Thomasin runojen valikoima Balladi pitkäsäärisestä syötistä (suom. Marja-Leena Mikkola). Thomas oli yksi 1930-50-lukujen tärkeimmistä englanniksi kirjoittaneista runoilijoista. Nyt ilmestyvä teos on Marja-Leena Mikkolan aiemman Thomas-valikoiman Rakkaus on viime valo jota puhutaan (Otava 1990) laajennettu ja tarkistettu painos. Käännösten uudet versiot kirkastavat kuvaa Dylan Thomasista modernina klassikkona.
Maaliskuussa valmistunee myös romanialais-ranskalais-saksalaisen Paul Celanin Lumen ääni (suom. Riikka Johanna Uhlig). Kokoelma on Celanin postuumina ilmestynyt kokoelma Schneepart vuodelta 1971. Celanin runoutta sävyttää ongelmallinen suhde saksan kieleen: monessa runossa kieli änkyttää ja kieli hajoaa dialogia huutavan ääneksi.
Dylan Thomasin ja Paul Celanin kirjoja voi tilata ennakkoon edulliseen 25 euron (sis. postikulut) hintaan. Tilaukset osoitteeseen tommi@parkkokustannus.fi
Muita tänä vuonna ilmestyviä kirjoja ovat meksikolaisen nobelistin Octavio Pazin Salamanteri (suom. Markus Jääskeläinen), islantilaisen Sigurður Pálssonin Runon ääntä etsimässä (suom. Tapio Koivukari) ja Jaan Kaplinskin runoutta esittelevä laaja teos, jonka suomentavat Anja Salokannel ja Pauli Tapio.
Lisätietoja ja tilaukset osoitteeseen tommi@parkkokustannus.fi
Virolainen runoilijalegenda 80 vuotta
Syksyllä suomeksi ilmestyvä valikoima Jaan Kaplinskin runoutta kattaa kuusi vuosikymmentä
Runoilija ja esseisti Jaan Kaplinski on kansainvälisesti tunnetuin virolainen elävä runoilija, 60-luvun kirjallisen sukupolven keskeinen edustaja. Hän on aktiivinen keskustelija ja kulttuurivaikuttaja myös Suomessa. Perjantaina 22.1.2021 80 vuotta täyttävän runoilijalegendan koko runotuotannosta ilmestyy ensi syksynä uusi suomennosvalikoima. Kirja on tarkoitus julkaista Turun kirjamessuilla lokakuun alussa.
Uutuusteos kattaa Kaplinskin mittavan uran kuusi vuosikymmentä. Runot suomentaa virosta Anja Salokannel ja venäjästä Pauli Tapio. Kirjan kustantaja on Kustannusliike Parkko, joka kaksi vuotta sitten julkaisi suomeksi Tõnu Õnnepalun Mitta-kokoelman (Mõõt, 1996).
Kaplinski tuli suomalaisten runon ystävien tietoisuuteen 1984, jolloin valikoima hänen runojaan ilmestyi Anja Salokantelen kääntämänä kirjassa Sama meri kaikissa meissä (Otava,1984). Teos merkitsi myös Kaplinskin läpimurtoa länteen, sillä pian sen jälkeen valikoima julkaistiin myös ruotsiksi, norjaksi ja englanniksi.
Nyt julkaistavan valikoiman pohjana on juuri Sama meri kaikissa meissä, jota suomentaja Anja Salokannel täydentää lähes neljänkymmenen viime vuoden aikana ilmestyneestä runotuotannosta. Mukana on runoja Kaplinskin kahdesta venäjäksi kirjoittamasta kokoelmasta Pauli Tapion suomentamana. Vuosina 2014 ja 2017 ilmestyneet kokoelmat ovat kumpikin saaneet Venäjällä merkittävän kirjallisuuspalkinnon. Valikoiman jälkisanat kirjoittaa virolaisen Vikerkaar-kulttuurilehden päätoimittaja, kirjallisuudentutkija ja kääntäjä Märt Väljataga.
Runoilijakuva täydentyy
Kaplinskin ensiesiintyminen Suomessa oli esseevalikoima Olemisen avara hiljaisuus (Otava,1982). Suomeksi Kaplinskin runoja on ilmestynyt Katja Meriluodon suomentamassa valikoimassa Rukous, mantra, runo (Nihil Interit, 1996) ja Arto Lapin suomentamassa Olen kevät Tartossa (Sanasato, 2010). Häneltä on julkaistu suomeksi kaikkiaan 11 teosta, ja hän on myös mukana monissa antologioissa. Valtaosa vuoden 1982 jälkeen ilmestyneistä Kaplinskin runoista on kuitenkin suomentamatta, ja kokonaiskuva Kaplinskista runoilijana on puutteellinen.
– Kirja Rukous, mantra, runo oli ensimmäinen käännöskirja, jonka aikanaan toimitin ja julkaisin. On hienoa palata nyt neljännesvuosisata myöhemmin Kaplinskin runojen pariin. Hänen tuotannostaan löytyy aina paljon uutta ammennettavaa, ja se kiinnostaa erityisesti suomalaislukijoita, toteaa kustantaja Tommi Parkko.
Filosofi, Suomen ystävä ja luonnon puolestapuhuja
Jaan Kaplinski tutustui runouteen jo koulupoikana, aluksi venäjän ja ranskan kielillä. Hän opiskeli Tarton yliopistossa kielitiedettä ja romaanista filologiaa. Vironkielisten runojen lisäksi hän on kirjoittanut runoja etelävirolaisella võrun murteella sekä englanniksi ja suomeksi. Viime vuosina Kaplinski on julkaissut useita essee- ja matkakirjoja viroksi, ja runoilijana hän on palannut nuoruutensa venäläisen runouden innoittamaan kielelliseen ilmaisuun.
Kaplinskin runotuotannon ytimessä on kiinnostus maapallon historiaan ja eri kulttuureihin, uskontoihin ja ihmiselämän filosofisiin peruskysymyksiin. Keskeisenä teemana on ihmisen ja luonnon tasapaino, ja hän on puhunut luonnon monimuotoisuuden puolesta jo paljon ennen vihreän liikkeen syntyä.
Kun Kaplinski pääsi ensi kerran matkustamaan ulkomaille vuonna 1988, hänen matkansa suuntautui Suomeen. Jo sitä ennen hän oli tutustunut suomalaiseen runouteen. Myöhemmin hän oleskeli Suomessa pitkiä aikoja, ja vuonna 1996 hän piti Tampereen yliopistossa suositun kulttuurihistoriallisen luentosarjan.
Kotimaassaan Kaplinski on saanut kaikki merkittävät kirjallisuuspalkinnot, ja hän on ollut useita kertoja Nobel-palkintoehdokkaana. Arvostetun suomalaisen Eino Leinon palkinnon hän sai tähän mennessä ainoana ulkomaalaisena 1992.
Kuuden nykyrunoilijan antologia Sielun kestää kauan palata kotimaahansa (suom./toim. Rita Dahl) aloittaa kustantamon uuden sarjan: antologiat.
Sarjan ulkoasu poikkeaa hiukan kustantamon muista sarjoista, joita ovat modernit klassikot, nykyrunous ja pohjoismainen runous. Siinä missä modernit klassikot -sarjassa on kannen kuva-aiheena luontoelementtejä, antologioissa on jotain ihmisen tekemää. Tässä kirjassa on nyt paljon vaatteita.
Kirja sisältää kuuden nykyrunoilijan suomennoksia. Käännökset ovat syntyneet Galiciassa Espanjassa pidetyssä käännösrunotyöpajassa, johon Rita Dahl osallistui vuonna 2017. Mukana on pari galego-portugaliksi kirjoittavaa runoilijaa sekä asturiaksi, italiaksi, kiinaksi ja kroatiaksi kirjoittavat runoilijat. Jokaisella runoilijalla on suhde portugalin kieleen tai Brasiliaan.
Nykyrunouden käännöksien julkaiseminen on vaikeampaa kuin modernien klassikoiden, sillä tarjontaa on paljon, eikä ole helppoa löytää sellaista runoutta, joka kestää lukemista ja aikaa. Toisaalta käännösrunoutta ilmestyy niin sattumanvaraisesti että minkä tahansa nykyrunouden julkaisemisen on tärkeää.
Tässä antologiassa on jotain ajalle ominaista. Mukana olevat runoilijat ovat perinteisten ja tärkeiden runomaiden ulkopuolelta, ja yhtä runoilijaa lukuun ottamatta he kirjoittavat melko pienen kielen runoutta. He ovat kansainvälisiä, sillä on vaikea sanoa, edustavatko he omia maitaan, kulttuureitaan, kieliään vaiko vain itseään.
Rita Dahl suomentaa parhaillaan galicialaisen nuoren runouden antologiaa. Siinä pureudutaan vielä syvemmin yhteen Espanjan vähemmistökieleen ja sen runouteen.
Kirjaa voi tilata ennakkoon osoitteesta tommi@parkkokustannus.fi 25 euron hintaan (sis. postikulut). Tarjous voimassa tammikuun loppuun. Samalla kannattaa tilata muitakin kustantamon kirjoja.
Kustannusliike Parkko on mukana Helsingin yliopiston järjestämillä Tieteen päivillä tammikuussa. Tiedetapahtuman ohjelmassa on paneelikeskustelu, jossa keskustellaan latinalaisamerikkalaisesta runoudesta, erityisesti Vicente Huidobron ja Octavio Pazin tuotannosta.
Vicente Huidobro on Pablo Nerudan lisäksi ainoa chileläinen runoilija, jolta on suomennettu kokonainen teos. Huidobron teos Altazor ilmestyi syksyllä 2020 Kustannusliike Parkolta. Kirjan suomentaja on Emmi Ketonen.
Chilessä syntynyt Vicente Huidobro (1893–1948) oli kosmopoliitti, joka tunnetaan Chilessä ja Latinalaisessa Amerikassa avantgarden isähahmona. Hänen luomansa kreationismi oli Chilen ensimmäinen avantgardesuuntaus, joka viitoitti myös tulevien sukupolvien poetiikan suunnan niin Latinalaisessa Amerikassa kuin Espanjassa.
Paneelikeskustelua latinalaisamerikkalaisesta runoudesta vetää kustantaja Tommi Parkko, joka vastikään sai Suomen arvostelijain liiton Turun osaston vuoden 2020 Kritiikin punnukset -palkinnon. Myöntämisperusteina mainittiin erityisesti hänen kustantamonsa ansiot lyriikan kansainvälisten mestariteosten suomennosten julkaisijana.
Mukana keskustelussa ovat suomentaja Emmi Ketonen sekä runoilija Jukka Koskelainen, joka on suomentanut runsaasti latinalaisamerikkalaista runoutta. Linkki videotallenteeseen ilmestyy Tieteen päivien ohjelmasivuille 17.1. klo 7.00. Keskustelu on katsottavissa sen jälkeen YouTubessa.
Tieteen päivät on maksuton suurelle yleisölle suunnattu verkkotapahtuma, joka kattaa kaikki tieteenalat. Eri alojen tutkijat kertovat laaja-alaisesti tieteestä, tutkimuksesta ja tieteen mahdollisuuksista. Ohjelma sisältää mm. keskusteluja, väittelyitä, seminaareja ja uutuuskirjoja.
Järjestäjinä ovat Tieteellisten seurain valtuuskunta, Suomen Kulttuurirahasto, Suomalainen Tiedeakatemia, Finska Vetenskaps-Societeten – Suomen Tiedeseura, Teknillisten Tieteiden Akatemia ja Svenska Tekniska Vetenskapsakademien i Finland. Päiviä tukevat lisäksi Tieteen tiedotus ry ja Koneen Säätiö.
Tieteen päivät järjestetään Helsingissä joka toinen vuosi tammikuussa. Seuraavia Tieteen päiviä vietetään 13.-17.1.2021 poikkeuksellisesti verkossa. Lisätietoa ja ohjelma: www.tieteenpaivat.fi
Kirjailija ja suomentaja Rita Dahl osallistui San Simónin saarella Galiciassa Espanjassa käännöstyöpajaan lokakuussa 2017. Työpajassa seitsemän runoilijaa käänsivät toistensa runoja niin, että yhteisenä kielenä oli portugali. Mukana olivat kroatialainen Tomica Bajsić, kiinalainen Hu Xudong, asturialainen Antón Garcia, galicialainen Estevo Creus, brasilialais-italialainen Francesca Cricelli ja runopajan vetäjänä toimi galiciaksi kirjoittava Yolanda Castaño.
Sielun kestää kauan palata kotimaahansa kokoaa käännöstyöpajan annin ja esittelee kuusi nykyrunoilijaa eri puolilta maailmaa. Antologian runoilijoita yhdistää jonkinlainen vapaaehtoinen sivullisuus, joka voi johtua kielellisistä, etnisistä tai sosiaalis-taloudellisista syistä. Runoilijat etsivät kotimaata, äidinkieltä ja identiteettiään transnationaalisen kaaoksen keskellä, pyrkien määrittämään nykyhetken minuuttaan suhteessa kokemuksiinsa, ulkoisiin rooliodotuksiin ja omiin muistoihinsa. Antologian runoilijat hyödyntävät rohkeasti niin postmodernia intertekstuaalisuutta ja monenlaisia kielirekistereitä kuin modernismin kirkkaita ja puhtaita kielikuvia sekä romantikkojen tunteiden ihannointia.
Antologian runoilijoiden esittelyt
Tomica Bajsić (s. 1968) on kroatialainen runoilija, graafinen suunnittelija ja kustantaja. Hän on valmistunut Zagrebin kuvataideakademiasta. Hänen tärkeitä aiheitaan ovat olleet muun muassa sotatraumat ja siirtymä sosialismista kapitalismiin, jota hän tarkkanäköisesti analysoi arkisella ja yleisellä tasolla. Hän on voittanut Southern Cross -palkinnon vuonna 1998, Ivan Goran Kovačič -palkinnon nuorille runoilijoille ja Dobriša Cesarić -palkinnon vuonna 2008. Hänellä on oma pienkustantamo Druga priča. Hän toimittaa Poezija-, Poetry International sekä Lyrikline-lehtiä ja on Kroatian PENin puheenjohtaja.
Yolanda Castaño (s. 1977) on eräs sukupolvensa tunnustetuimpia galicialaisrunoilijoita, joka matkustaa eri puolilla maailmaa esittelemässä runouttaan. Hän on myös kuvataiteilija ja kriitikko.
Francesca Cricelli on syntynyt Brasiliassa italialaisten vanhempien jälkeläisenä. Hän kasvoi Malaysiassa, Intiassa, Espanjassa, Italiassa ja Meksikossa. Hän on valmistunut viestinnän kandidaatiksi Firenzen yliopistosta ja maisteriksi yleisestä kirjallisuustieteestä ja hän tekee parhaillaan väitöskirjaansa. Hänen Répatria-kokoelmansa julkaisi 2015 Selo Demonio Negro.
Anton Gárcia (s.1960) on valmistunut maisteriksi espanjalaisesta filologiasta Oviedon yliopistosta ja hän on perustanut kustantamot Tsibros de Frou, Trabe ja Saltadera. Häntä pidetään keskeisenä hahmona asturialaisen toisen sukupolven Surdimientu-liikkeessä.
Hu Xudong on kiinalainen runoilija, joka on väitellyt kiinalaisesta nykykirjallisuudesta ja opettaa Portugalin kirjallisuutta Pekingin yliopistossa. Hän on myös tunnettu kolumnisti, kääntäjä ja televisioesiintyjä. Hänen runoutensa vertautuu nuoren amerikkalaisrunouden tunnettuihin edustajiin ja se on huomattavan postmodernia leikkiä tyylikeinoilla, kielirekistereillä, ironian ja parodian.
Estevo Creus on valmistunut psykologian maisteriksi ja perustanut teatteriryhmä Talían. Hän on yksi Costa da Morten Batallon Literario-kilpailun perustajista. Hän on julkaissut palkittua proosaa ja runoutta. Creus on voittanut Eusebio Lorenzo Baleiron -palkinnon Teoría do Lugar -runokokoelmallaan ja vuonna 2002 Fiz Vergara Vilariño -palkinnon Decrúa-kokoelmalla ja lukuisia muita palkintoja, viimeiseksi Prémio de Eusebion.
Rita Dahl on kirjailija, tietokirjailija, kääntäjä ja opettaja. Hän on julkaissut seitsemän runokokoelmaa, yhden lyhytproosateoksen, poetiikkaa ja politiikkaa käsittelevän esseeteoksen Sanan paino sekä kymmenen tietokirjaa. Tietokirjojen aiheet ovat ulottuneet Suomen kaivoksista ja kaivospolitiikasta sananvapauteen, matkakirjoihin ja maahanmuuttoon. Dahl on kääntänyt aiemmin Alberto Pimentan 70-runojen valikoiman Kivenheittopeli (Palladium 2009), ensimmäisen portugalilaisen nykyrunouden antologian Maailman syrjällä (Palladium 2017), José Luís Peixoton Ruhtinas joka rakastui orjaan (Enostone 2017) -runovalikoiman ja yli 320 yksittäistä runoa useista eri kielistä.
Dahl on toimittanut ja osin kääntänyt myös Keski-Aasian naiskirjailijoiden antologian Kyltymätön uuni (Like 2017) ja afrikkalais-suomalaisten antologian The Pleasures of Peppermint (Palladium 2012). Dahl tutki yleisen kirjallisuustieteen pro gradussaan Fernando Pessoan ortonyymin ja heteronyymien romanttis-modernistisuutta. Hän on myös VTM, medianomi (YAMK) ja ammatillinen opettaja.