Kategoria: Uncategorized

Kampanjaviikot 10.4. – 6.6. Agricolasta Annikkiin

Käännösrunous kukoistaa Agricolasta Annikkiin! Kustannusliike Parkon kirjoille myönnettiin sekä Mikael Agricola -palkinto että J. A. Hollon palkinto, hurraa! Juhlimme sitä nyt kevätkampanjalla, jonka aikana 10.4. – 6.6. kaikki verkkokaupasta ostetut tuotteet saa ilman toimituskuluja. Kampanjaetu huomioidaan maksuvaiheessa. Kannattaa selata valikoimaa!

Kampanja tarjoaa paitsi rahanarvoisia etuja myös useita, kiinnostavia runokeskusteluja kevään mittaan. Kerromme niistä tuota pikaa. Tule mukaan ilonpitoon!

Kustannusliike Parkon kirjoille sekä Mikael Agricola -palkinto että J. A. Hollon palkinto

Vuoden 2026 Mikael Agricola -palkinto myönnettiin Marja-Leena Mikkolalle Osip Mandelstamin teoksen Pidä puheeni tallessa aina suomennoksesta ja J. A. Hollon palkinto Hannimari Heinolle ja Juhani Ihanukselle Fredrik Hertzbergin teoksen ”Kieleni ei ole sanoissa”. Gunnar Björlingin elämä ja teokset suomennoksesta. Molemmat kirjat on kustantanut Kustannusliike Parkko.

Mikael Agricola -palkintolautakunnan perustelut:
Marja-Leena Mikkola suomensi jo 1997 Tammelle valikoiman Mandelstamin runoja otsikolla Kivitauluoodi. Nyt ilmestyneeseen uuteen valikoimaan Mikkola on kirjoittanut laajemman, seikkaperäisen elämäkerran, ja runoja on lähes kaksinkertainen määrä. Niistä henkii Mikkolan omistautuva paneutuminen runoilijan tekstiin.

Suomentajan opastuksella lukija pääsee seuraamaan runoilijan traagista elämää, johon sisältyy myös paljon iloa, ja elämäkerran myötä runoja voi lukea kuin vääjäämättä etenevää kertomusta. Mikkolan loisteliaat tulkinnat jättävät tilaa myös lukijan omalle kokemukselle.

Vuoden 2026 Mikael Agricola -palkintolautakunta:

  • suomentaja Kristiina Drews, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:n nimeämä edustaja,
  • kirjailija ja kriitikko Tuomas Aitonurmi, Suomen arvostelijain liitto ry:n nimeämä edustaja,
  • väitöskirjatutkija ja kriitikko Sofia Blanco Sequeiros, Suomen arvostelijain liitto ry:n nimeämä edustaja,
  • professori Liisa Tiittula, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:n nimeämä edustaja.

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto (SKTL) jakaa Mikael Agricola -palkinnon yhteistyössä Suomen Kirjasäätiön kanssa. Kiertopalkintona kulkee Ben Renvallin veistos Talonpoika.

__

J. A. Hollon palkintolautakunnan perustelut:
Suomenruotsalainen modernisti Gunnar Björling (1887–1960) on aikakautensa merkittävimpiä runoilijoita, mutta silti jäänyt laajemmalle suomenkieliselle yleisölle tuntemattomammaksi. Suomennos Fredrik Hertzbergin kirjoittamasta Björlingin elämäkerrasta paikkaa puutetta.

Teoksen monenkirjava lähdeaineisto on kudottu mukaansatempaavaksi ja jouhevaksi kokonaisuudeksi. Kääntäjien kädenjälki on huolellista ja osoittaa herkkää kielen sävyjen ymmärrystä. Björlingin omintakeinen ilmaisu soi komeasti kaikissa heidän kääntämissään runoissa, ja Heino ja Ihanus suoriutuvat haasteesta elegantisti.

Kääntäjäkaksikko on suomentanut kaiken Björlingiltä siteeratun aineiston, myös ne runot joista on olemassa aiempia käännöksiä. Kun kaikki lainaukset ovat taiten samalla huolitellulla ja varmalla käsialalla suomennettuja, voi lukija kulkea luottavaisin mielin Björlingin runouden erilaisten kausien kyydissä.

Vuoden 2026 J. A. Hollon palkintolautakunta:

  • tietokirjailija Markus Hotakainen, Suomen tietokirjailijat ry:n nimeämä edustaja,
  • suomentaja ja tiedetoimittaja Antti Immonen, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:n nimeämä edustaja,
  • kriitikko Anna Kallio, Suomen arvostelijain liitto ry:n nimeämä edustaja,
  • suomentaja Ulla Lempinen, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:n nimeämä edustaja,
  • kriitikko Maaria Ylikangas, Suomen arvostelijain liitto ry:n nimeämä edustaja.

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto (SKTL) jakaa J. A. Hollon palkinnon yhteistyössä Suomen arvostelijain liiton ja Suomen tietokirjailijat ry:n kanssa. Kiertopalkintona kulkee Johannes Rantasalon lasiveistos Ydin.


Lisätiedot:
Tommi Parkko, kustantaja, tommi@parkkokustannus.fi
www.parkkokustannus.fi

Maarit Laitinen, SKTL:n viestintäasiantuntija, p. 044 3445 111
maarit.laitinen@sktl.fi

Mikael Agricola -palkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena merkittävän kaunokirjallisen teoksen erinomaisesta suomennoksesta. J. A. Hollon palkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena edellisvuoden aikana ilmestyneestä korkeatasoisesta tietokirjasuomennoksesta tai pitkään jatkuneesta ansiokkaasta tietokirjallisuuden suomentamistyöstä. Molempien käännöspalkintojen suuruus on 12 000 euroa, ja ne rahoitetaan Kopioston keräämistä tekijänoikeuskorvauksista.

Kustannusliike Parkon kirjat Mikael Agricola- ja J. A. Hollo -palkintoehdokkaina

Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton (SKTL) Mikael Agricola -palkinnon ja J. A. Hollon palkinnon ehdokkaat on julkistettu. Mukana ovat Kustannusliike Parkon kirjat Marja-Leena Mikkolan suomentama Osip Mandelstamin runojen käännösvalikoima Pidä puheeni tallessa aina sekä Hannimari Heinon jaJuhani Ihanuksen suomennos Fredrik Hertzbergin teoksesta ”Kieleni ei ole sanoissa”. Gunnar Björlingin elämä ja teokset.

Palkintolautakunta luonnehtii ehdokaskirjaa:
”Marja-Leena Mikkolan suomentama Osip Mandelstamin runojen käännösvalikoima Pidä puheeni tallessa aina henkii Mikkolan herkkää ja omistautuvaa paneutumista Mandelstamin tekstiin. Suomentajan opastuksella lukija pääsee seuraamaan runoilijan traagista elämää, johon sisältyy myös paljon iloa, ja elämäkerran myötä runoja voi lukea kuin koskettavaa, vääjäämättä etenevää kertomusta. Mikkolan loisteliaat tulkinnat jättävät tilaa myös lukijan omalle kokemukselle.”

Muut ehdokkaat Mikael Agricola -palkinnon saajaksi ovat Onerva Kuusi Oliver Lovrenskin teoksen Silloin ennen (Gummerus) suomennoksella, Sanna Manninen Olga Ravnin teoksen Vahalapsi (Kosmos) suomennoksella sekä Kaijamari Sivill Virginia Woolfin teoksen Rouva Dalloway (S&S) suomennoksella.

—

J. A. Hollon palkinnon saajaksi ovatehdokkaina Hannimari Heino ja Juhani Ihanus Fredrik Hertzbergin teoksen ”Kieleni ei ole sanoissa”. Gunnar Björlingin elämä ja teokset suomennoksesta.

Palkintolautakunta luonnehtii ehdokaskirjaa:
”Suomenruotsalainen modernisti Gunnar Björling (1887–1960) on aikakautensa merkittävimpiä runoilijoita mutta jäänyt laajemmalle suomenkieliselle yleisölle tuntemattomaksi. Suomennos Fredrik Hertzbergin kirjoittamasta Björlingin elämäkerrasta paikkaa puutetta ja esittelee runoilijan vaiherikasta elämää ja tuotantoa paneutuneesti. Hannimari Heinon ja Juhani Ihanuksen käännöksen kädenjälki on huolellista ja osoittaa herkkää kielen sävyjen ymmärrystä. Björlingin omintakeinen ilmaisu soi komeasti heidän kääntämissään runoissa ja runoilijan tekstikatkelmissa, joita teoksessa on yltäkylläisesti.”

Muut ehdokkaat J. A. Hollon palkinnon saajaksi ovat Johanna Koskinen Philip Lymberyn teoksen 60 satoa jäljellä – Miten luonto ja ruuantuotanto pelastetaan (Into) sekä Anna Skogster Emma Holtenin teoksen Kuluerä – Mikä on hoivan arvo (Gummerus) suomennoksella.

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ja Suomen Kirjasäätiö myöntävät Mikael Agricola -palkinnon tunnustuksena edellisenä vuonna julkaistusta merkittävän kaunokirjallisen teoksen erinomaisesta suomennoksesta. Palkintolautakunnassa vuonna 2026 ovat suomentaja Kristiina Drews, kirjailija ja kriitikko Tuomas Aitonurmi, väitöskirjatutkija ja kriitikko Sofia Blanco Sequeiros ja professori Liisa Tiittula.

J. A. Hollon palkinto myönnetään tunnustuksena edellisenä vuonna julkaistun vaativan tietokirjan korkeatasoisesta suomennoksesta tai pitkään jatkuneesta ansiokkaasta tietokirjallisuuden suomentamistyöstä. Palkintolautakunnassa ovat tietokirjailija Markus Hotakainen, suomentaja ja tiedetoimittaja Antti Immonen, kriitikko Anna Kallio, suomentaja Ulla Lempinen ja kriitikko Maaria Ylikangas.

Molemmat palkinnot jaetaan torstaina 9.4.2026. Kummankin palkinnon arvo on 12 000 euroa, ja ne rahoitetaan Kopioston keräämistä tekijänoikeuskorvauksista.

Lisätietoja
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, viestintäasiantuntija Maarit Laitinen
p. 044 3445 111, maarit.laitinen@sktl.fi

Tervetuloa loppusyksyn myyntitapahtumiin!

Näistä loppuvuoden tapahtumista löydät Kustannusliike Parkon myyntipöydän ja kirjoja.
Tule tervehtimään!

21.11. klo 20.15–22.00 Tampere: Anomuksia evoluutiolle -esityksen oheisohjelmaa. Mahdollisuuksien tila (Selininkatu 5).

Tupperware-kutsuista innoituksensa saaneessa Runoware-tilaisuudessa pääpaino on runouskeskustelulla Anomuksia evoluutiolle -esityksen jälkeen. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki, vaikka ei pääsisi katsomaan esitystä. Herkkukahvilan tuotteet ovat vegaanisia.

22.–23.11. Jyväskylän kirjamessut
Mielenkiintoisia haastatteluja ja uutuuskirjoja pukinkonttiin.

24.11. klo 18 Tampereen Tuglas-seuran tilaisuus Tampereen kaupungin pääkirjasto Metsossa. Tommi Parkko haastattelee virolaista runoilijaa Elo Viidingiä.

25.11. klo 18–20 Tekstin talo, Helsinki. Runouden kääntämisestä –virolaisen runoilijan haastattelu ja keskustelutilaisuus >>>

26.11. klo 18–20 Runoware-ilta Donnerin residenssissä (kirjailija Jörn Donnerin koti ja kirjasto Helsingin Kruununhaassa Pohjoisranta 12 A 2). Tommi Parkko haastattelee Elo Viidingiä.

27.11. klo 17.30 Runoware-ilta Riihimäellä. Samuli Parosen seuran tapaamisessa Tommi Parkko haastattelee virolaista runoilijaa Elo Viidingiä.

28.11. klo 18.00 Runoilija Elo Viiding Kirjailijatalolla Jyväskylässä. Tommi Parkko haastattelee.

29.–30.11. Tampereen kirjafestarit. Pirkanmaan suurin kirjallisuusjuhla

8.–9.12. Pienkustantajien kirjamyyjäiset Tekstin talossa (Lintulahdenkatu 3, Helsinki). Mukana pienkustantamoja ja tekstialan toimijoita.

11.12. klo 17–19. Mandelstam-ilta uudessa Rosebud Sivullisessa Helsingissä (Vanhan Pääpostin aula, Rautatieaseman vieressä). Professori Tomi Huttunen haastattelee Mandelstam -teoksen Pidä puheeni tallessa aina suomentajaa Marja-Leena Mikkolaa.

15.–22.12. Vanhan joulutori. Lahjat, herkut, kirjat ja koristeet kotiin.

Osip Mandelstamin runoja Laterna Magicassa 20.11.

Osip Mandelstamin runojen ystävien kannattaa laittaa kalenteriiinsa 20.11. klo 17.30. Silloin venäläisen kulttuurin ja kirjallisuuden professori Tomi Huttunen haastattelee Marja-Leena Mikkolaa antikvariaatti Laterna Magicassa (Rauhankatu 7, Helsinki) Osip Mandelstamin runoudesta.

Kirjaa voi edelleen tilata 25 euron + toimituskulujen hintaan aina kirjan valmistumiseen asti. Tilatun kirjan voi noutaa Laternasta ilman toimituskuluja.

Käännösrunoutta ei välttämättä löydä kirjastoista erityisen hyvin. Kannattaa siis ostaa klassikkokirja omaan kirjahyllyyn!

Tervetuloa!

Janne Salolle Maurice de Coppet -käännöspalkinto Apollinairen Alcools-suomennoksesta

Suomentaja Janne Salo on saanut tämän vuoden Maurice de Coppet -käännöspalkinnon Guillaume Apollinairen Alcoolsin suomennoksesta. Palkinto myönnetään Helsingin yliopiston Maurice de Coppet’n rahastosta yhteistyössä Ranskan suurlähetystön kanssa.

Ranskalaisen runouden merkkiteos ja klassikko Alcools (1913) julkaistiin viime vuonna ensi kertaa kokonaisuudessaan suomeksi. Teos on 1900-luvun tärkeimpiä runoteoksia, edelläkävijä, joka viitoitti tietä myöhemmälle runoudelle, ja siinä yhdistyvät klassisen runouden perinteet erilaisiin modernismin ilmaisuvälineisiin. Teoksen kustantaja on Kustannusliike Parkko.

Palkintolautakunnan mukaan teoksen julkaiseminen kaksikielisenä laitoksena ja varustettuna laajalla esipuheella, lähdeluettelolla, kommenteilla ja kirjailijan elämäkertatiedoilla on kulttuuriteko. Janne Salo tavoittaa Apollinairen runouden ainutlaatuisen maailman ja tunnelman erinomaisesti. Tämä on erityisen haastavaa, sillä runojen kielellinen leikki ja monimerkityksellinen sanasto tekevät kääntämisestä vaativaa.

Guillaume Apollinaire (1880–1918) oli aikansa merkittävimpiä kulttuurivaikuttajia Pariisissa, Ranskassa ja koko Euroopassa, joka oli hänen todellinen henkinen kotinsa. Hän oli lyyrikko, prosaisti, näytelmäkirjailija, taidekriitikko, kubismin puolestapuhuja sekä modernismin airut. Alcools sisältää viisikymmentä runoa, joissa tekijä ottaa railakkaasti vapauksia suhteessa klassiseen runomuotoon, aikaan, paikkaan ja aiheisiin.

Suomentaja Janne Salo on kääntänyt kaunokirjallisuutta yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Hänen intohimojaan ovat ranskalainen 1900-luvun alun runous ja proosa, erityisesti surrealistien oudonhehkuvat tekstit. Vuonna 2021 hänet palkittiin Yleisradion Kääntäjäkarhulla kokoamastaan ja suomentamastaan André Breton -runovalikoimasta Unen hiekkarannoilla. Salon suomentama Alcools on myös yksi kolmesta Kääntäjäkarhu-palkintoehdokkaasta vuonna 2025.

Guillaume Apollinaire: Alcools (Kustannusliike Parkko 2024)
Suomennos ja jälkisanat Janne Salo | Esipuhe Tuija Vertainen | Kansi / taitto: Terhi Adler
250 sivua | suomi / ranska | ISBN: 978-952-7302-19-4. Hinta 30 € (sis. alv).

Lisätietoja palkinnosta
prof. emer. Juhani Härmä, juhani.harma@helsinki.fi 
tai apul.prof. Johanna Isosävi, johanna.isosavi@helsinki.fi 

Fredrik Hertzbergin Gunnar Björling -elämäkerta ilmestynyt suomeksi  

Mittava teos esittelee suomenruotsalaisen modernistin elämää ja tuotantoa 

Fredrik Hertzbergin kirjoittama elämäkerta ”Kieleni ei ole sanoissa”. Gunnar Björlingin elämä ja teokset on nyt saatavilla suomeksi. Mittava teos on ilmestynyt heinäkuussa 2025 Gunnar Björlingin kuoleman 65-vuotispäiväksi.  
 
Kirjan kustantaja on Kustannusliike Parkko. Teosta esitellään Runokuu-festivaaleilla Keskustakirjasto Oodissa tiistaina 19.8. klo 17.30. Tilaisuudessa Fredrik Herzberg keskustelee teoksen suomentajien Hannimari Heinon ja Juhani Ihanuksen kanssa Björlingistä ja hänen runoudestaan. Keskustelua luotsaa Miia Toivio. 

Gunnar Olof Björling (31.5.1887 – 11.7.1960) on yksi suomalaisen modernin runouden suurista nimistä, ja hänen vaikutuksensa näkyy edelleen sekä suomen- että ruotsinkielisessä nykyrunoudessa.  
 
– Vaikka Björlingiä on jonkin verran suomennettu, hänen henkilöhistoriansa on jäänyt melko tuntemattomaksi. Nyt myös suomenkielisillä lukijoilla on mahdollisuus tutustua entistä laajemmin Björlingin runomaailmaan ja saada lisäperspektiiviä hänen aikalaiskirjallisuuteensa ja kulttuurihistorialliseen taustaansa, sanoo kustantaja Tommi Parkko. 

Fredrik Hertzbergin vuonna 2018 ruotsiksi ilmestynyt Gunnar Björling -elämäkerta on ensimmäinen laatuaan ja avaa monipuolisesti näkymiä Björlingin persoonallisuuteen ja runouteen hyödyntäen myös aiemmin tutkimatonta aineistoa. Elämäkerta on saanut mm. Ruotsin Akatemian Axel Hirsch -palkinnon, Samfundet De Niosin erityispalkinnon sekä Svenska Litteratursällskapetin Eklund-Modeenska-säätiön palkinnon.  

Teoksen suomentajat Hannimari Heino ja Juhani Ihanus ovat suomentaneet kaikki teoksessa lainatut Björlingin julkaistut ja julkaisemattomat tekstit turvautumatta aiempiin suomennoksiin. Teos sisältääkin runsaasti aiemmin suomeksi julkaisematonta Björling-aineistoa. Samalla on pyritty ottamaan huomioon Björlingin kielen erityislaatu ja temperamenttinen persoona, jotka olivat kuin vauhdikasta ja nykivää staccatoa.  

Fredrik Hertzberg: ”Kieleni ei ole sanoissa”. Gunnar Björlingin elämä ja teokset 
Alkuteos ”Mitt språk är ej i orden” . Gunnar Björlings liv och verk. (SLS / Appel förlag, 2018). Suomennos Hannimari Heino ja Juhani Ihanus | Kansi / taitto: Terhi Adler. 688 sivua (alkuteos) | suomi | ISBN: 978-952-7302-21-7. 

— 

Fredrik Hertzberg (s.1966) on kirjallisuudentutkija ja kriitikko, jonka erikoisalaa on suomenruotsalainen modernismi. Hertzberg on toiminut opettajana Åbo Akademissa ja Helsingin yliopistossa sekä kriitikkona muun muassa Hufvudstadsbladetissa ja Svenska Dagbladetissa. Lisäksi hän on ollut mukana toimittamassa Biografiskt lexikon för Finland -hakuteosta.  
 

Hannimari Heino on suomentaja ja runoilija, joka on ansioitunut etenkin italialaisen runouden suomentajana. Hän on suomentanut mm. klassikkorunoilijoita Giuseppe Ungarettia ja Eugenio Montalea sekä nykyrunoilija Antonella Aneddaa. Omaan tuotantoon kuuluu neljä runokokoelmaa ja lastenkirja sekä kaksi kaunokirjallista kirjeteosta, jotka hän on kirjoittanut yhdessä runoilija Kristiina Wallinin kanssa. 

Juhani Ihanus on kirjailija ja kulttuuripsykologian dosentti. Ihanuksen tuotantoon kuuluu tieteellisiä teoksia ja artikkeleita sekä tieto- ja oppikirjoja psykologian monilta eri alueilta, oppi-, kulttuuri- ja aatehistoriasta, terapiatyöstä, kirjallisuudesta ja kuvataiteista. Tieteellisen tuotannon lisäksi hän on julkaissut runo-, aforismi- ja esseekokoelmia sekä lyhytproosateoksen.  

Lisätietoja:
kustantaja Tommi Parkko, tommi@parkkokustannus.fi 
www.parkkokustannus.fi  
facebook.com/parkkokustannus 

KUTSU / INBJUDAN

Lämpimästi tervetuloa Fredrik Hertzbergin ”Kieleni ei ole sanoissa” – Gunnar Björlingin elämä ja teokset -suomennoksen (suom. Hannimari Heino ja Juhani Ihanus) julkistamistilaisuuteen

Varmt välkommen till lanseringen av Fredrik Hertzbergs bok ”Mitt språk är ej i orden” – Gunnar Björlings liv och verk (översatt av Hannimari Heino och Juhani Ihanus)

tiistaina 19.8. klo 19.00 / tisdagen den 19 augusti kl. 19.00
Cafe Ursula (Ehrenströmintie 3, Helsinki/Helsingfors)

Alkumaljojen jälkeen keskustelua tekijöiden kanssa. Kustantamo esittäytyy, vapaata seurustelua ja kirjamyyntiä. Efter aptitretarna, en diskussion med författarna. Brandtal om Björling. Förlaget presenterar sig, fritt umgänge. Bokförsäljning.

—

Gunnar Olof Björling (31.5.1887–11.7.1960) oli yksi suomalaisen modernin runouden suurista nimistä, ja hänen vaikutuksensa näkyy edelleen sekä suomen- että ruotsinkielisessä nykyrunoudessa.

Fredrik Hertzbergin kirjoittama elämäkerta ”Kieleni ei ole sanoissa” – Gunnar Björlingin elämä ja teokset on nyt saatavilla suomeksi. Mittava teos on ilmestynyt heinäkuussa 2025 Gunnar Björlingin kuoleman 65-vuotispäiväksi. Juhlistamme uutta teosta Cafe Ursulassa, jonka edeltäjä Veduta oli Kaivopuistossa asuneen Björlingin kantakahvila.

Yhteistyössä / i samarbete med
Svenska litteratursällskapet i Finland

—

Teosta esitellään myös Runokuu-festivaaleilla Keskustakirjasto Oodissa tiistaina 19.8. klo 17.30–18.30. Tilaisuudessa Fredrik Herzberg keskustelee teoksen suomentajien Hannimari Heinon ja Juhani Ihanuksen kanssa Björlingistä ja hänen runoudestaan. Keskustelua luotsaa Miia Toivio.

Tervetuloa myös Oodiin https://runokuu.fi/ohjelma/kieleni-ei-ole-sanoissa-gunnar-bjorlingin-elama-ja-teokset/

Kustannusliike Parkko perustaa Runoware-kirjakerhon

Kustannusliike Parkko laajentaa Tommi Parkon luomaa Runoware-konseptia yhdessä Mesenaatti-joukkorahoituspalvelun kanssa.

Kirjojen ystävät voivat jatkossa tukea käännösrunoutta liittymällä kuukausilahjoittajiksi valitsemallaan summalla ja saada vastineeksi kirjoja. Konsepti on nimetty Runoware-kirjakerhoksi.

–Talouden epävarmuus, e-kirjat ja kulttuurin leikkaukset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa vaativa kirjallisuus katoaa marginaaliin. Kustantamo kuitenkin tarvitsee varoja niin suomennoksiin, graafiseen työhön sekä muiden kulujen kattamiseen. Uudenlainen toimintamalli antaa runonystäville mahdollisuuden liittyä käännösrunouden tukijoiksi ja olla osa lukijoiden muodostamaa kirjallisuusyhteisöä ja tukiverkostoa, Tommi Parkko kertoo.

Runokirjakerho toteutetaan yhdessä Mesenaatti-joukkorahoituspalvelun kanssa.
– Kuukausiveloituksellinen Mesenaatti KK on jäsenyysalusta, joka hyödyttää sekä palvelun tuottajia että heidän tukijoitaan. Lähdemme innolla mukaan Kustannusliike Parkon uudenlaiseen konseptiin, kertoo partner Marko Tanninen Mesenaatista.

Miten Runoware toimii?

Runoware-kirjakerhossa on kolme tasoa, ja joka tasolla on tukijoille omat palkkionsa tai etunsa.
Edullisin kuukausimaksu on vain 5 € kuukaudessa, ja sillä saa vuoden aikana vastineeksi kaksi valitsemaansa kirjaa Kustannusliike Parkon valikoimasta. Tukijaksi voi ryhtyä myös 10, 15 tai 20 euron kuukausimaksulla, jolloin valittavien kirjojen määrä kasvaa. Suuremmista tukisummista voidaan sopia myös yhteisöjen ja yritysten kanssa.

Jäsenet saavat myös alennuksia kaikista Kustannusliike Parkon kirjoista, ja heitä kutsutaan säännöllisiin kirjallisuustapahtumiin ja lukupiireihin. Niissä jaetaan ajatuksia ja keskustellaan kirjoista muiden runonystävien kanssa. Yhteinen keskustelu kirjoista tekee runoudesta helpommin lähestyttävää.

Runoware-kutsuista kirjakerhoksi

Tommi Parkon luotsaamia Runoware-kutsuja on järjestetty jo usean vuoden ajan, ja ne ovat osoittautuneet suosituiksi. Kutsuja on pidetty esimerkiksi yksityiskodeissa ja kirjastoissa. Ideana on, että Parkko on paikalla kertomassa runoudesta ja esittelemässä kustantamonsa kirjoja. Kutsujen järjestäjä saa vapaavalintaisen käännöskirjan, ja kirjoja voi ostaa normaalihintoja edullisemmin.

Näitä Runoware-kutsuja järjestetään edelleen, mutta toiminta laajenee nyt kirjakerholla ja muilla Runoware-tilaisuuksilla.
Vuodesta 2018 toiminut Kustannusliike Parkko esittelee jatkuvasti lukijoilleen runoutta eri puolilta maailmaa, käännösrunokirjoja ilmestyy vuosittain 1–5.

– Vaikka englanti on tärkeä runouden kieli, ovat sen rinnalle tulleet esimerkiksi italia, espanja ja viro, joista kaikista on jo suomennettu useampi teos. Tulevina vuosina runoutta käännetään kielistä, joista ei juurikaan ole aiemmin suomennettu, näitä ovat arabia, kiina, puola, norja, tšekki ja portugali, Parkko toteaa.

Runoware-kirjakerholaiseksi voi liittyä sivustolla https://mesenaatti.me/3858/runoware-kirjakerho-sinulle/


Lisätietoja:

tommi@parkkokustannus.fi
www.parkkokustannus.fi
https://www.parkkokustannus.fi/runoware-kirjakerho-sinulle/

Nihil Interitin runoustekopalkinto Tommi Parkolle ja Kustannusliike Parkolle

Runoyhdistys Nihil Interit ry:n vuoden 2024 runoustekopalkinto myönnettiin runoilija ja kustantaja Tommi Parkolle sekä hänen perustamalleen Kustannusliike Parkolle. Palkinnot jaettiin Turun Kirjamessuilla perjantaina 4.10.2024.

Runoilija, tietokirjailija ja luovan kirjoittamisen opettaja Tommi Parkon kustantamosta on kuudessa vuodessa tullut merkittävä käännösrunouden kustantaja, ja se on tuonut suomalaisten lukijoiden saataville merkittäviä runouden klassikoita.

–Tommi Parkko on tehnyt huomattavaa kulttuurityötä sitkeästi ja pitkäjänteisesti huolimatta suomalaisen kirja-alan epävarmuudesta ja taloudellisista haasteista. On myös hienoa, että kustantaja on julkaissut käännösrunoutta monilta eri kielialueilta, kertoo raadin puheenjohtaja, kirjallisuudentutkija Anna Helle.

Vuoden 2024 palkintoraadissa olivat Anna Helle (pj.), runoilija Saara Laakso, runoilija Mikko Väänänen, kirjastoalan ammattilainen Tuomas Aitonurmi ja Tuli&Savu-lehden toimittaja Helmi Nöjd.

Nihil Interit on palkinnut vuoden parhaan runokokoelman ja mielenkiintoisimman runousteon vuodesta 2013 lähtien. Runousteko voi olla kiinnostava avaus, tapahtuma, kulttuuriteko, elämäntyö, nettipalvelu tai vaikkapa runousaiheinen tietokanta. Palkintona jaetaan rahan sijasta palkintoesineet. Ne valmistaa runouden parissa toimiva taiteilija, joka on tänä vuonna sarjakuvantekijä ja runoilija Jyrki Heikkinen.

Lisätietoja:
Palkintoraadin puheenjohtaja Anna Helle, anna.helle@utu.fi
Tommi Parkko, tommi@parkkokustannus.fi