Yritys

Kustannusliike Parkko on runoilija, tietokirjailija ja luovan kirjoittamisen opettaja Tommi Parkon kustantamo. Se julkaisee käännösrunoutta eri kielistä ja erilaisia runouteen liittyviä projektikirjoja. Kotimaisia uutuuskokoelmia kustantamo ei julkaise.

Kustantamo pyrkii luomaan uutta kiinnostusta käännösrunoutta kohtaan. Viimeisen vuosikymmenen aikana käännösrunouden julkaiseminen on vähentynyt, eikä tietomme muilla kielillä kirjoitetusta runoudesta enää ole ajantasaista. Tulevina vuosina Parkko julkaisee viitisenkymmentä käännösrunoteosta eri puolilta maailmaa, jokaiselta mantereelta jotain.

Kustannusliike Parkko on saanut laadukkaista käännösteoksistaan myös tunnustusta, kuten Suomen arvostelijain liiton vuoden 2020 Kritiikin punnukset ja WSOY:n kirjasäätiön tunnustuspalkinnon.

Tommi Parkko on aiemmin julkaissut käännösrunoutta Kustannusliike Nihil Interitin nimissä. Kustantamo julkaisi toistakymmentä käännöskirjaa Kreikasta, Virosta, Japanista, Italiasta ja Sloveniasta. Kustannusliike Parkko julkaisi ensimmäisen kirjansa vuonna 2018. Se on italialaisen nobelrunoilijan Eugenio Montalen kaksikielinen Tuo minulle auringonkukka – Portami il girasole (suom. Hannimari Heino). Meillä aiemmin melko tuntemattoman italialaisen runoilijan teos on otettu hyvin vastaan, ja kirjasta otettiin uusi painos vuonna 2020. Hannimari Heino sai teoksen kääntämisestä Flaiano di Italianistica -palkinnon vuonna 2019.

Italialaista runoutta on tulossa myös jatkossa. Elokuussa 2022 ilmestyy Antonella Aneddan Anatomioita (suom. Hannimari Heino). Muutaman vuoden kuluttua ilmestyy myös italialaisen klassikon, Giacomo Leopardin (1798–1837) kootut runot uutena Pauliina de Annan suomennoksena.

Keväällä 2019 ilmestyi kustantamon toisena kirjana virolaisen Tônu Ônnepalun kokoelma Mitta (suom. Katja Meriluoto). Ônnepalu tunnetaan Suomessa erityisesti romaaneistaan, mutta hän on julkaissut useammankin runoteoksen etenkin 1990-luvulla. Virolainen kirjallisuus on monella tapaa kiinnostavaa. Tästä kertoo sekin, että kustantamo on syksyllä 2021 julkaissut Jaan Kaplinskin runojen valikoiman Ilta tuo takaisin kaiken (suom. Anja Salokannel & Pauli Tapio). Maaliskuussa 2022 Anja Salokannel sai Kaplinski-käännöksestään Viron kulttuurirahaston tunnustuspalkinnon.

Tulevina vuosina virolaista runoutta on luvassa useampikin valikoima, muun muassa Katja Meriluodon suomentamat Elo Viidingin ja Kristiina Ehinin runovalikoimat.

Kustantamon kolmas kirja on tunnustuksellisen runouden pioneerin runoutta: Robert Lowellin Päivä päivältä ja muita runoja. Sen on suomentanut Kimmo Räntilä, jonka toinen suomennos, niin ikään amerikkalaisen W.S. Mervinin tuotannosta, ilmestyy kesällä 2022. Merwinin Siriuksen varjot ja muita runoja esittelee syväekologiasta ja buddhalaisuuden vaikutteita saanutta runoutta. Kimmo Räntilän suomennoksia amerikkalaisesta nykyrunoudesta tulee jatkossakin.

Ensimmäisenä koronakeväänä maailmanlopun tunnelmia tarjosi T.S. Eliotin Joutomaa (suom. Markus Jääskeläinen), joka alkuteos, The Waste Land, on yksi 1900-luvun tärkeimmistä runokokoelmista. Myös suomalainen modernismi on saanut Eliotilta runsaasti vaikutteita. The Waste landin ilmestymisen satavuotisvuonna 2022 Joutomaasta otettiin myös uusi painos.

Espanjankielisessä maailmassa on paljon hyvää runoutta, ja se tarjoaa vaihtoehdon englanninkieliselle runoudelle. Ensimmäisenä espanjasta suomennetuista kirjoista ilmestyi syksyllä 2020 chileläisen Vicente Huidobron Altazor (suom. Emmi Ketonen). Teos on yksi avantgarden klassikoista, mutta on aiemmin jäänyt maanmiehensä Pablo Nerudan tuotannon varjoon. Keväällä 2022 ilmestyi meksikolaisen Octavio Pazin Salamanteri (suom. Markus Jääskeläinen), jossa surrealismi ja intialainen ajattelu sekä sensualismi on jättänyt jälkensä runoihin. Myös espanjasta on tulossa uusia suomennoksia lähivuosina.

Espanjan vähemmistökielet on myös kiinnostava runouden näkökulmasta. Rita Dahl suomensi ja toimitti talvella 2021 ilmestyneen Sielun kestää kauan palata kotimaahansa -antologian, jossa on mukana galegoksi kirjoittavat Yolanda Castaño ja Estevo Creus Andrade sekä asturiaksi kirjoittava Antón Garcia. Heidän lisäkseen antologiassa ovat italialainen Francesca Cricelli, kroatialainen Tomica Bajsić ja kiinalainen Hu Xudong. Kesällä 2022 ilmestyy galicialaisen nuoren runouden antologia Villielämää, jonka Rita Dahl suomentaa ja toimittaa. Antologia esittelee 13 nuorta galegoksi kirjoittavaa runoilijaa. Antologia on hyvä esimerkki nykyrunouden poeettisesta kirjosta.

Toisen maailmansodan jälkeen saksalaista runoutta ei suuressa määrin julkaistu suomeksi. Keväällä 2021 ilmestyi Riikka Johanna Uhligin suomentama kaksikielinen Paul Celanin runokokoelma Schneepart / Lumen ääni. Celanin kielitietoinen runous on vaativaa, mutta kiinnostavaa. Uhlig jatkaa saksankielisen runouden suomentamista Kustannuslikke Parkolle.

Moni viime vuosikymmenien aikana ilmestynyt tärkeä käännösrunoteos on loppuunmyyty, eikä alkuperäisellä kustantajalla ole välttämättä kiinnostusta tehdä teoksesta uutta painosta. Marja-Leena Mikkolan suomentama Dylan Thomasin Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan (Otava 1990) on tällainen monen lukijan rakastama käännös. Keväällä 2021 Parkko julkaisi teoksesta laajennetun ja korjatun uuden laitoksen nimellä Balladi pitkäsäärisestä syötistä. Ensi vuonna on tulossa myös Mikkolan suomentaman Osip Mandelstamin Kivitauluoodin (Tammi 1997) uudistettu ja laajennettu laitos.

Pohjoismainen runous ei ole Suomessa erityisen tunnettua. Syksyllä 2021 alkoi pohjoismaisen runouden julkaiseminen uudessa sarjassa, jonka ensimmäisen teos on islantilaisen Sigurður Pálssonin Runon ääntä etsimässä (suom. Tapio Koivukari). Jatkossa on tulossa uusia valikoimia tanskalaisesta, norjalaisesta ja islantilaisesta runoudesta.

Kustannusliike Parkko etsii jatkuvasti uusia suomennettavia runoilijoita. Erityisesti modernit ja nykyrunouden klassikot kiinnostavat.