Syksyn ohjelmassa Chilen ja Walesin runoutta sekä nykyrunouden kansainvälinen antologia

Kustannusliike Parkon syyskaudella ilmestyvät kirjat esittelevät maailmalla tunnettuja, mutta vähän suomennettuja runoilijoita. Luvassa ovat chileläisen Vicente Huidobron teos Altazor, walesilaisen Dylan Thomasin runovalikoima Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan (laajennettuna ja tarkastettuna) sekä kuuden nykyrunoilijan antologia Sielun kestää kauan palata kotimaahansa.

Chilessä syntynyt Vicente Huidobro, koko nimeltään Vicente García-Huidobro Fernández (1893 – 1948) oli aikalaisrunoilijoiden tapaan varsinainen kosmopoliitti, joka matkusteli etenkin Euroopassa 1910–1930-luvuilla. Hänet tunnetaan tuotteliaana avantgarden isähahmona, joka näytti tietä uusille runoilijasukupolville niin Latinalaisessa Amerikassa kuin Espanjassa.

Vuonna 1931 ilmestynyt Altazor on Huidobron teoksista kuuluisin, kielellisesti ilakoiva runoelma, jossa runoilija kirjoittaa maailman luomisesta ja syntiin lankeamisesta oman modernin versionsa. Samalla se on yritys hajottaa tavanomainen kieli ja luoda sen tilalle uusi ja ainutlaatuinen. Teos rakentuu esipuheesta ja seitsemästä cantosta eli laulusta, joita sävyttävät välimerkkien puute, fragmentaariset lauseet, erilaiset uudissanat ja sanaleikit, typografiset keinot ja kutkuttava sanasekamelska.

Altazorin on suomentanut kriitikko, suomentaja ja toimittaja Emmi Ketonen, joka on myös laatinut kirjaan esipuheen. Kirja ilmestyy elokuussa.

Marja-Leena Mikkolan uusi Dylan Thomas -suomennos

Walesilainen Dylan Marlais Thomas (1914-1953) on modernin runouden keskeisiä nimiä. Lokakuussa ilmestyvä teos on vuonna 1990 ilmestyneen Thomasin valikoiman Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan (Otava) uudelleenjulkaisu. Lisäksi teokseen on valikoitu mukaan neljä uutta runoa. Teos on läpileikkaus Thomasin tuotannosta ja sisältää runoja parikymmenvuotiaan nuorukaisen varhaisista kokoelmista myöhäiskauden suuriin oodeihin.

Kirjan on suomentanut monipuolisena maailmankirjallisuuden merkkiteosten suomentajana tunnettu runoilija ja kirjailija Marja-Leena Mikkola. Hän on kirjoittanut kirjaan myös uuden esipuheen.

Antologia yhdistää eri maiden nykyrunoilijoita

Antologia Sielun kestää kauan palata kotimaahansa antaa äänen kuudelle nykyrunoilijalle eri puolilta maailmaa. Kirjan runoilijoita yhdistää jonkinlainen vapaaehtoinen sivullisuus, joka voi johtua kielellisistä, etnisistä tai sosiaalis-taloudellisista syistä. He etsivät kotimaata, äidinkieltä ja identiteettiään valtioiden rajat ylittävän kaaoksen keskellä ja hyödyntävät rohkeasti monenlaisia kielirekistereitä.

Mukana antologiassa ovat kroatialainen Tomica Bajsić, kiinalainen Hu Xudong, asturialainen Antón Garcia, galicialainen Estevo Creus, brasilialais-italialainen Francesca Cricelli ja galiciaksi kirjoittava Yolanda Castaño. Antologian on suomentanut ja toimittanut Rita Dahl. Hän on kirjoittanut teokseen esipuheen ja runoilijoiden esittelyt. Kirja ilmestyy syyskuussa.

 

Lisätietoja ja arvostelukappaleet:
tommi@parkkokustannus.fi
www.parkkokustannus.fi

 

Vicente Huidobro: Altazor
Suomentaja Emmi Ketonen, esipuhe Emmi Ketonen. Julkaisuvuosi 2020
ISBN: 978-952-7302-04-0, 136 s.
HINTA 30 € (sis. alv) + toimituskulut


Tomica Bajsić, Hu Xudong, Antón Garcia, Estevo Creus, Francesca Cricelli, Yolanda Castaño: Sielun kestää kauan palata kotimaahansa, antologia
Suomentaja Rita Dahl, esipuhe Rita Dahl. Julkaisuvuosi 2020
ISBN: 978-952-7302-05-7, noin 130 s.
HINTA 30 € (sis. alv) + toimituskulut

  

Dylan Thomas: Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan
Suomentaja Marja-Leena Mikkola, esipuhe Marja-Leena Mikkola. Julkaisuvuosi 2020
ISBN: 978-952-7302-06-4, noin 72 s.
HINTA 30 € (sis. alv) + toimituskulut

1

Huhtikuu on julmin kuukausi -tempaus julkistaa Eliot-suomennoksen videona

Viisi turkulaista kulttuuritoimijaa juhlistaa runovideolla T.S. Eliotin uuden käännösrunokokoelman ilmestymistä. Keskiviikkona 1. huhtikuuta klo 18.00 julkistettavassa videossa luetaan kokonaisuudessaan klassikkoteoksen The Waste Land uusi suomennos, joka nyt on saanut nimekseen Joutomaa. Teoksen on suomentanut Markus Jääskeläinen, ja kustantaja on Kustannusliike Parkko.

Alkuperäisen teoksen tunnetuin ja siteeratuin kohta lienee avausrivi ”Huhtikuu on kuukausista julmin”. Kustannusliikkeen vetäjän Tommi Parkon ystäviensä kanssa ideoima tempaus tukeutuu paitsi tuohon sitaattiin myös monin tavoin aikamme poikkeusoloihin.

– Koronaviruspandemian vuoksi emme voi järjestää tavanomaista  kirjanjulkistustilaisuutta. Tuntuu siltä, että elämme varsin järkyttävää kevättä, jonka vaikutukset koskettavat erityisesti kulttuurikenttää. Huomenna käynnistyvä huhtikuu tulee erilaisten arkea rajoittavien määräysten vuoksi olemaan erityisen julma kuukausi, Parkko sanoo.

Joutomaan viisi runoa on luettu ja kuvattu eri paikoissa Turussa. Videolla esiintyvät historiantutkija ja kulttuuritoimija Tom Linkinen, runoilija ja kirja-alan sekatyöläinen Daniil Kozlov alias Susinukke Kosola, nukketeatteritaiteilija ja ohjaaja Alma Rajala, teatteritaiteilija ja suomentaja Antton Kainulainen ja runoilija, sanataideohjaaja Tommi Parkko. Videon ovat toteuttaneet kulttuuriohjelmia tuottavan Ale show’n tekijät, ohjaaja-käsikirjoittaja Aleksi Kauppinen sekä kuvaaja Tommi Vuorinen.

Klassikkoteoksen uudelleentulkinta

Amerikassa syntynyt, jo nuorena Englantiin muuttanut T.S. Eliot (1888–1965) kuuluu 1900-luvun merkittävimpiin runoilijoihin. Hänet tunnetaan ensisijaisesti ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa syntyneestä The Waste Land -runoteoksesta (1922), jonka ensimmäinen suomennos ilmestyi vuonna 1949 Lauri Viljasen suomentamana teoksessa Autio maa: Neljä kvartettia ja muita runoja.

Klassikon radikaali uudelleentulkinta tuo vanhan käännöksen rinnalle 2000-luvun suomeksi sovitetun version. Joutomaa puhuttelee nykypäivän lukijaa sekä historiallisena merkkiteoksena ja oman aikansa dokumenttina että kielellisen rikkautensa ansiosta, joka ei lähes sadassa vuodessa ole menettänyt rahtuakaan tuoreudestaan ja elinvoimaisuudestaan.

Suomentaja Markus Jääskeläinen on aiemmin kääntänyt mm. William Carlos Williamsia, Walt Whitmania ja Jack Kerouacia. Jääskeläinen tunnetaan myös henkilökohtaisesta runoudestaan, jota hän on julkaissut vuodesta 1994. Kirjallisuudentutkija Pekka Vartiaisen jälkisanoissa valotetaan T.S. Eliotin merkitystä modernille runoudelle.

Joutomaa-teoksen julkistusvideo on nähtävissä 1.4. klo 18.00 alkaen Youtubessa

 

Samalla Huhtikuu on julmin kuukausi -tempauksen tekijät haastavat T.S. Eliotin kirjallisuuden ystävät tekemään Kustannusliike Parkon Facebook-sivulle lyhyitä videoita, joissa tunnustaa jotain suhteestaan Eliotiin. Videossa voi kertoa suhteestaan joko uuteen tai vanhaan suomennokseen tai kommentoida teosta tai videota.

***

T.S. Eliot: Joutomaa
Kustannusliike Parkko 2020
Suomentaja Markus Jääskeläinen, jälkisanat Pekka Vartiainen
ISBN: 978-952-7302-03-3, 52 sivua.
30 € (sis. alv) + toimituskulut

 

Lisätietoja ja arvostelukappaleet:
tommi@parkkokustannus.fi
www.parkkokustannus.fi
facebook.com/parkkokustannus

Kuuntele podcast – keskustelua Lowellista ja tunnustuksellisesta runoudesta!

Maanantaina 9.12. sukellettiin ravintola Siltasessa tunnustukselliseen runouteen. Tapahtuman pohjana toimi Robert Lowellin (1917–1977) ensimmäinen suomenkielinen käännösrunovalikoima Päivä päivältä.

Paneelikeskustelussa ovat mukana suomentaja Kimmo Räntilä, kirjaan esipuheen kirjoittanut kirjallisuudentutkija Anna Hollstén, runoilija Kasper Salonen ja kustantaja Tommi Parkko.

Keskustelu taltioitiin ja sen voi kuunnella täältä >>>

Podcastin kesto on 54:59.

Tulossa tammikuussa: Joutomaa on 2000-luvun tulkinta klassikosta

Tammikuussa Kustannusliike Parkolta ilmestyy uusi suomennos T.S. Eliotin klassikosta The Waste Land . Teos saa nimekseen Joutomaa ja sen on suomentanut Markus Jääskeläinen.

Amerikassa syntynyt, mutta jo nuorena Englantiin muuttanut T.S. Eliot (1888–1965) kuuluu 1900-luvun merkittävimpiin runoilijoihin. Hänet tunnetaan ensisijaisesti ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa syntyneestä The Waste Land -runoteoksesta (1922), jonka ensimmäinen suomennos ilmestyi vuonna 1949 Lauri Viljasen suomentamana teoksessa Autio maa: Neljä kvartettia ja muita runoja.

Uusi suomennos on Markus Jääskeläisen, joka on aiemmin  kääntänyt mm. William Carlos Williamsia, Walt Whitmania ja Jack Kerouacia. Jääskeläinen tunnetaan myös henkilökohtaisesta runoudestaan, jota hän on julkaissut vuodesta 1994.

Klassikon radikaali uudelleentulkinta tuo vanhan käännöksen rinnalle uuden 2000-luvun suomenkielelle sovitetun version. Joutomaa puhuttelee nykypäivän lukijaa paitsi historiallisena merkkiteoksena ja oman aikansa dokumenttina myös kielellisen rikkautensa ansiosta, joka ei lähes sadassa vuodessa ole menettänyt rahtuakaan tuoreudestaan ja elinvoimaisuudestaan.

Kirjallisuudentutkija Pekka Vartiaisen teokseen kirjoittama esipuhe valottaa T.S. Eliotin merkitystä modernille runoudelle.

T.S. Eliotin Joutomaan hinta ennen vuodenvaihdetta on kustantamolta tilattuna on 20 euroa (normaalihinta 30 e). Kirjan laajuus on noin 50 sivua. Tilaukset osoitteeseen tommi@parkkokustannus.fi

Tervetuloa Päivä päivältä -kirjan julkistukseen ja keskustelutilaisuuteen 12.11.

KUTSU kirjanjulkistukseen!

Tervetuloa Robert Lowellin Päivä päivältä –kirjan julkistukseen ja keskustelutilaisuuteen tiistaina 12.11. klo 16.00 Turkuun Pieneen Kirjapuotiin (os. Yliopistonkatu 28). Tilaisuudessa keskustellaan tunnustuksellisesta runoudesta, ja mukana ovat runoilija ja kääntäjä Seppo Lahtinen, suomentaja Kimmo Räntilä ja kustantaja Tommi Parkko.

Tilaisuus on osa  Runoviikko Varsinais-Suomessa -festivaalia.
Lue lisää >>>

Robert Lowellin runokokoelma Päivä päivältä ilmestyy marraskuussa

Kustannusliike Parkon syksyn 2019 ensimmäinen käännösrunoteos on amerikkalaisen Robert Lowellin teos Päivä päivältä. Runot valikoi ja suomentaa helsinkiläisrunoilija Kimmo Räntilä

Robert Lowell (1917–1977) oli kiistelty ja monipuolinen yhdysvaltalainen runoilija, joka julkaisi 17 teosta. Häntä pidettiin aikanaan yhtenä maansa runouden suurimmista nimistä. Lowell oli aseistakieltäytyjä ja Vietnamin sodan äänekäs vastustaja, joka kärsi koko aikuisikänsä kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Elämän ja rakkauden rajallisuus askarrutti Lowellia varsinkin myöhemmällä iällä. Hän sai Pulitzer-palkinnon kahdesti.

Päivä päivältä keskittyy Lowellin viimeiseksi jääneeseen, laajaan kokoelmaan Day by Day. Runot on valikoinut ja suomentanut helsinkiläinen Kimmo Räntilä, jonka viimeisin, oma runokokoelma Merileijonien eteen ilmestyi 2016. Räntilä on myös käsikirjoittaja, toimittaja ja viestintäkouluttaja.

Lowell tuli tunnetuksi ns. tunnustuksellisesta runoudesta (confessional poetry), mutta runoilija itse kavahti termiä. Lowellin mukaan henkilökohtaisuuden illuusio syntyy keksimisestä ja järjestämisestä – ei pakkomielteisestä tai terapeuttisesta tunnustuksellisuudesta. Anna Hollstén pohtii kirjassa Lowellin merkitystä tunnustukselliselle runoudelle ja sitä, onko Lowellilla annettavaa 2020-luvun Suomessa.

Robert Lowell: Päivä päivältä
Kustannusliike Parkko 2019
Suomentaja Kimmo Räntilä, esipuhe Anna Hollstén
ISBN 978-952-7302-02-6, n. 200 sivua
30 € (sis. alv)+ toimituskulut

Lisätietoja ja arvostelukappaleet:
tommi@parkkokustannus.fi
www.parkkokustannus.fi

 

Kustannusliike Parkko on runoilijana, tietokirjailijana ja luovan kirjoittamisen opettajana tunnetun Tommi Parkon käännösrunouteen erikoistunut kustantamo. Kustantamolta ovat aiemmin ilmestyneet valikoima Eugenio Montalen runoja Tuo minulle auringonkukka – Portami il girasole (suom. Hannimari Heino) sekä virolaisen Tõnu Õnnepalun runokokoelma Mõõt (suom. Katja Meriluoto).

 

Kansainvälinen Flaiano di Italianistica -palkinto suomentaja Hannimari Heinolle

Arvostettu, kansainvälinen Italian kielen ja kulttuurin Flaiano di Italianistica -palkinto myönnetään tänä vuonna suomentaja, runoilija Hannimari Heinolle. Hän saa palkinnon Eugenio Montalen suomennosvalikoimasta Tuo minulle auringonkukka – Portami il girasole (Kustannusliike Parkko, 2018).

Palkintoa vastaanottamassa Chiseko Tanaka, Hannimari Heino ja Alessandro Carrera. Kuva Taimi Kokkola.

Italialaisen kirjailijan ja kriitikon Ennio Flaianon (1910-1972) mukaan nimetty palkinto myönnetään italialaisen kirjallisuuden ja kulttuurin tunnetuksi tekemisestä. Italian ulkoasiainministeriö ja Ennio Flaianon Kulttuuriyhdistys (Associazione Culturale Ennio Flaiano) myöntävät palkinnon vuosittain yhdelle tai useammalle italianistille kansainvälisen tuomariston päätöksen perusteella.

Tänä vuonna palkinnon saavat Heinon lisäksi Los Angelesissa asuva esseisti ja kääntäjä Alessandro Carrera ja japanilainen elokuvaohjaaja Chiseko Tanaka. Palkinnot luovutetaan 6.7. Flaianon kotikaupungissa Pescarassa.

Hannimari Heino on Porvoossa asuva runoilija ja suomentaja. Häneltä on ilmestynyt kolme runokokoelmaa sekä teos Puutarhakirjeitä yhdessä Kristiina Wallinin kanssa.

Heino on kääntänyt sekä italian- että ruotsinkielistä kirjallisuutta merkittäviltä kirjailijoilta kuten Alessandro Baricco, Eva-Stina Byggmästar, Gianni Celati, Mare Kandre, Claudio Magris, Roberto Saviano, Italo Svevo, Giuseppe Ungaretti ja Eugenio Montale. Heino on myös toimittanut Italialaisen nykyrunouden antologian Miten paljon teistä täältä näkyy – italialaista nykyrunoutta 1960-2000 (Nihil Interit 2006).

Kustannusliike Parkko on runoilijana, tietokirjailijana ja luovan kirjoittamisen opettajana tunnetun Tommi Parkon käännösrunouteen erikoistunut kustantamo. Syksyllä 2018 ilmestynyt Tuo minulle auringonkukka – Portami il girasole oli kustantamon ensimmäinen teos. Kustantamon tavoitteena on julkaista vuodessa 3–4 kirjaa, jotka edustavat sekä runouden klassikoita että nykyrunoutta.

Lisätietoja:
Hannimari Heino, kielikaari@gmail.com
Tommi Parkko, tommi@parkkokustannus.fi
www.parkkokustannus.fi
www.premiflaiano.com

Kevätkausi avattiin virolaiskirjailijan runokokoelmalla

Tõnu Õnnepalun Mitta julkaistiin suomeksi

Palkittu virolaiskirjailija Tõnu Õnnepalu on julkaissut sekä proosaa että runoutta. Õnnepalun neljäs runokokoelma Mõõt (Mitta) ilmestyi vuonna 1996. Nyt teos on suomennettu kokonaisuudessaan. Kirja aloittaa samalla Kustannusliike Parkon nykyrunouden julkaisusarjan.

Mitta-kokoelman on suomentanut Katja Meriluoto, joka on aiemmin kääntänyt virosta mm. Jaan Kaplinskin, Elo Viidingin ja Mathuran runoja. Kirjan laajuus on 90 sivua. Teoksen ulkoasusta vastaa Terhi Adler.

Palkittu virolaiskirjailija tunnetaan myös Suomessa

– Oikeastaan ei ole kovin monta kirjailijaa, jota ilman nykyvirolaista kirjallisuutta olisi vaikea kuvitella. Tõnu Õnnepalu (s. 1962) on kuitenkin yksi noista harvoista, hän on omalla tavallaan sivuuttamaton. Jos häntä ja hänen kirjojaan ei olisi, jokin olisi perustavanlaatuisesti toisin, silloin virolaisesta nykykirjallisuudesta pitäisi puhua erilaisin painotuksin, kuvailee kirjallisuudentutkija Mart Velsker Tõnu Õnnepalua Mitta-kokoelmaan kirjoittamissaan jälkisanoissa.

Mitta on kirja rakkaudesta, seksuaalisuudesta, syyllisyydestä ja siitä vapautumisesta. Se linkittyy saumattomasti länsimaisen kulttuurin peruspilareihin. Kokoelma alkaa lähes post-apokalyptisesta näystä keväisellä merenrannalla. Mystiikka, jonka hämärään paisteeseen koko teos kietoutuu ei käy lukijalle ylivoimaiseksi, sillä kirjoittaja palaa aina kielellisten ja käsitteellisten vyörytysten jälkeen konkreettiseen, arkeen, tähän ja nyt: pihalle katajapensaan varjoon lukemaan kirjaa tai ullakkokerroksen suunnitelmaa luonnostelemaan.

– En osaa kutsua Mittaa runokokoelmaksi, vaan näen sen yhtenäisenä runoelmana. Oikeastaan kuulen sitä lukiessani ja suomentaessani taustalla musiikkia. Teos voisi olla libretto johonkin nykyklassiseen sävellykseen. Kuulen kaikuja Arvo Pärtin tuotannosta, urut ja puhallinsoittimet, jäidenlähdön ja allien äänet, kertoo puolestaan teoksen suomentaja Katja Meriluoto.

Tõnu Õnnepalu on yksi tunnetuimmista virolaisista nykykirjailijoista. Hän on julkaissut teoksiaan myös salanimillä Emil Tode ja Anton Nigov. Mitta julkaistaan nyt suomeksi ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan, aiemmin siitä on julkaistu osia Raija Hämäläisen suomentamana runokokoelmassa Kirje maalta (NyNorden, 2011). Õnnepalun esikoisteos oli runokokoelma Jõeäärne maja (1985). Vuonna 1993 ilmestyi salanimellä Emil Tode valtavan suosion saanut ja 14 kielelle käännetty romaani Piiririik (Enkelten siemen suom. Juhani Salokannel). Õnnepalu on toiminut myös kääntäjänä ja toimittajana ja virontanut mm. Albert Camus’ta, Marcel Proustia ja Fernando Pessoaa.

Kustannusliike Parkko on runoilijana, tietokirjailijana ja luovan kirjoittamisen opettajana tunnetun Tommi Parkon käännösrunouteen erikoistunut kustantamo. Sen ensimmäinen kirja oli syksyllä 2018 ilmestynyt valikoima Eugenio Montalen runoja Tuo minulle auringonkukkaPortami il girasole (suom. Hannimari Heino). Kustantamon tavoitteena on julkaista vuodessa 3–4 kirjaa, jotka edustavat sekä runouden klassikoita että nykyrunoutta.

Lisätietoja ja arvostelukappaleet:
tommi@parkkokustannus.fi
www.parkkokustannus.fi

 

Tõnu Õnnepalu: Mitta (Suom. Katja Meriluoto)
Kustannusliike Parkko 2019.
ISBN: 978-952-7302-01-9. 90 s.
30 € (sis. alv) + toimituskulut

KUTSU Mitta-kokoelman julkkareihin 16.4.

Hyvä kirjallisuuden ystävä,

olet lämpimästi tervetullut kirjanjulkistustilaisuuteen tiistaina 16.4.2019 klo 18.00 alkaen. Paikkana on Eesti Maja – Viro-keskus, Sörnäisten rantatie 22 C.  Tilaisuudessa julkistetaan Tõnu Õnnepalun runokokoelma Mitta (Mõõt, 1996).

Kirja ilmestyy nyt kokonaisuudessaan suomeksi. Sen on suomentanut Katja Meriluoto ja kustantanut Kustannusliike Parkko. Tilaisuudessa ovat paikalla kirjailijan lisäksi kustantaja ja suomentaja.

Tule mukaan kohottamaan lasillinen ja juhlistamaan uutta runosuomennosta! Klikkaa itsesi Facebook-tapahtumaan: https://www.facebook.com/events/758055597905264/

Lämpimästi tervetuloa!

Kustannusliike Parkko
Suomen Viro-yhdistysten liitto
Tuglas-seura
Viro-instituutti
Viron suurlähetystö

Tõnu Õnnepalun Mitta ilmestyy nyt kokonaisuudessaan suomeksi

Palkittu virolaiskirjailija Tõnu Õnnepalu on julkaissut sekä proosaa että runoutta. Õnnepalun neljäs runokokoelma Mõõt (Mitta) ilmestyi vuonna 1996. Nyt teos suomennetaan kokonaisuudessaan ja kirja aloittaa samalla Kustannusliike Parkon nykyrunouden julkaisusarjan.

Mitta-kokoelman suomentaa Katja Meriluoto, joka on aiemmin kääntänyt virosta mm. Jaan Kaplinskin, Elo Viidingin ja Mathuran runoja. Kirjan laajuus on noin 90 sivua. Teoksen ulkoasusta vastaa Terhi Adler.

Tõnu Õnnepalu on yksi tunnetuimmista virolaisista nykykirjailijoista. Hän on julkaissut teoksiaan myös salanimillä Emil Tode ja Anton Nigov. Mitta julkaistaan nyt suomeksi ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan, aiemmin siitä on julkaistu osia Raija Hämäläisen suomentamana runokokoelmassa Kirje maalta (NyNorden, 2011). Õnnepalun esikoisteos oli runokokoelma Jõeäärne maja (1985). Vuonna 1993 ilmestyi salanimellä Emil Tode valtavan suosion saanut ja 14 kielelle käännetty romaani Piiririik (Enkelten siemen suom. Juhani Salokannel). Õnnepalu on toiminut myös kääntäjänä ja toimittajana ja virontanut mm. Albert Camus’ta, Marcel Proustia ja Fernando Pessoaa.

Mitta on kirja rakkaudesta, seksuaalisuudesta, syyllisyydestä ja siitä vapautumisesta. Se linkittyy saumattomasti länsimaisen kulttuurin peruspilareihin. Kokoelma alkaa lähes post-apokalyptisesta näystä keväisellä merenrannalla. Mystiikka, jonka hämärään paisteeseen koko teos kietoutuu ei käy lukijalle ylivoimaiseksi, sillä kirjoittaja palaa aina kielellisten ja käsitteellisten vyörytysten jälkeen konkreettiseen, arkeen, tähän ja nyt: pihalle katajapensaan varjoon lukemaan kirjaa tai ullakkokerroksen suunnitelmaa luonnostelemaan.

– En osaa kutsua Mittaa runokokoelmaksi, vaan näen sen yhtenäisenä runoelmana. Oikeastaan kuulen sitä lukiessani ja suomentaessani taustalla musiikkia. Teos voisi olla libretto johonkin nykyklassiseen sävellykseen. Kuulen kaikuja Arvo Pärtin tuotannosta, urut ja puhallinsoittimet, jäidenlähdön ja allien äänet, kertoo teoksen suomentaja Katja Meriluoto.

Kustannusliike Parkko on runoilijana, tietokirjailijana ja luovan kirjoittamisen opettajana tunnetun Tommi Parkon käännösrunouteen erikoistunut kustantamo. Sen ensimmäinen kirja oli syksyllä 2018 ilmestynyt valikoima Eugenio Montalen runoja Tuo minulle auringonkukkaPortami il girasole (suom. Hannimari Heino). Kustantamon tavoitteena on julkaista vuodessa 3–4 kirjaa, jotka edustavat niin runouden klassikoita että nykyrunoutta.

Tõnu Õnnepalun Mitta-kokoelma ilmestyy maaliskuun lopussa. Teoksen julkaisemista voi tukea ostamalla se etukäteen Mesenaatti-palvelun kautta https://mesenaatti.me/campaign/?id=1075#single/view

Lisätietoja ja arvostelukappaleet:
tommi@parkkokustannus.fi