Kuuntele podcast – keskustelua Lowellista ja tunnustuksellisesta runoudesta!

Maanantaina 9.12. sukellettiin ravintola Siltasessa tunnustukselliseen runouteen. Tapahtuman pohjana toimi Robert Lowellin (1917–1977) ensimmäinen suomenkielinen käännösrunovalikoima Päivä päivältä.

Paneelikeskustelussa ovat mukana suomentaja Kimmo Räntilä, kirjaan esipuheen kirjoittanut kirjallisuudentutkija Anna Hollstén, runoilija Kasper Salonen ja kustantaja Tommi Parkko.

Keskustelu taltioitiin ja sen voi kuunnella täältä >>>

Podcastin kesto on 54:59.

Tulossa tammikuussa: Joutomaa on 2000-luvun tulkinta klassikosta

Tammikuussa Kustannusliike Parkolta ilmestyy uusi suomennos T.S. Eliotin klassikosta The Waste Land . Teos saa nimekseen Joutomaa ja sen on suomentanut Markus Jääskeläinen.

Amerikassa syntynyt, mutta jo nuorena Englantiin muuttanut T.S. Eliot (1888–1965) kuuluu 1900-luvun merkittävimpiin runoilijoihin. Hänet tunnetaan ensisijaisesti ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa syntyneestä The Waste Land -runoteoksesta (1922), jonka ensimmäinen suomennos ilmestyi vuonna 1949 Lauri Viljasen suomentamana teoksessa Autio maa: Neljä kvartettia ja muita runoja.

Uusi suomennos on Markus Jääskeläisen, joka on aiemmin  kääntänyt mm. William Carlos Williamsia, Walt Whitmania ja Jack Kerouacia. Jääskeläinen tunnetaan myös henkilökohtaisesta runoudestaan, jota hän on julkaissut vuodesta 1994.

Klassikon radikaali uudelleentulkinta tuo vanhan käännöksen rinnalle uuden 2000-luvun suomenkielelle sovitetun version. Joutomaa puhuttelee nykypäivän lukijaa paitsi historiallisena merkkiteoksena ja oman aikansa dokumenttina myös kielellisen rikkautensa ansiosta, joka ei lähes sadassa vuodessa ole menettänyt rahtuakaan tuoreudestaan ja elinvoimaisuudestaan.

Kirjallisuudentutkija Pekka Vartiaisen teokseen kirjoittama esipuhe valottaa T.S. Eliotin merkitystä modernille runoudelle.

T.S. Eliotin Joutomaan hinta ennen vuodenvaihdetta on kustantamolta tilattuna on 20 euroa (normaalihinta 30 e). Kirjan laajuus on noin 50 sivua. Tilaukset osoitteeseen tommi@parkkokustannus.fi

Tervetuloa Päivä päivältä -kirjan julkistukseen ja keskustelutilaisuuteen 12.11.

KUTSU kirjanjulkistukseen!

Tervetuloa Robert Lowellin Päivä päivältä –kirjan julkistukseen ja keskustelutilaisuuteen tiistaina 12.11. klo 16.00 Turkuun Pieneen Kirjapuotiin (os. Yliopistonkatu 28). Tilaisuudessa keskustellaan tunnustuksellisesta runoudesta, ja mukana ovat runoilija ja kääntäjä Seppo Lahtinen, suomentaja Kimmo Räntilä ja kustantaja Tommi Parkko.

Tilaisuus on osa  Runoviikko Varsinais-Suomessa -festivaalia.
Lue lisää >>>

Robert Lowellin runokokoelma Päivä päivältä ilmestyy marraskuussa

Kustannusliike Parkon syksyn 2019 ensimmäinen käännösrunoteos on amerikkalaisen Robert Lowellin teos Päivä päivältä. Runot valikoi ja suomentaa helsinkiläisrunoilija Kimmo Räntilä

Robert Lowell (1917–1977) oli kiistelty ja monipuolinen yhdysvaltalainen runoilija, joka julkaisi 17 teosta. Häntä pidettiin aikanaan yhtenä maansa runouden suurimmista nimistä. Lowell oli aseistakieltäytyjä ja Vietnamin sodan äänekäs vastustaja, joka kärsi koko aikuisikänsä kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Elämän ja rakkauden rajallisuus askarrutti Lowellia varsinkin myöhemmällä iällä. Hän sai Pulitzer-palkinnon kahdesti.

Päivä päivältä keskittyy Lowellin viimeiseksi jääneeseen, laajaan kokoelmaan Day by Day. Runot on valikoinut ja suomentanut helsinkiläinen Kimmo Räntilä, jonka viimeisin, oma runokokoelma Merileijonien eteen ilmestyi 2016. Räntilä on myös käsikirjoittaja, toimittaja ja viestintäkouluttaja.

Lowell tuli tunnetuksi ns. tunnustuksellisesta runoudesta (confessional poetry), mutta runoilija itse kavahti termiä. Lowellin mukaan henkilökohtaisuuden illuusio syntyy keksimisestä ja järjestämisestä – ei pakkomielteisestä tai terapeuttisesta tunnustuksellisuudesta. Anna Hollstén pohtii kirjassa Lowellin merkitystä tunnustukselliselle runoudelle ja sitä, onko Lowellilla annettavaa 2020-luvun Suomessa.

Robert Lowell: Päivä päivältä
Kustannusliike Parkko 2019
Suomentaja Kimmo Räntilä, esipuhe Anna Hollstén
ISBN 978-952-7302-02-6, n. 200 sivua
30 € (sis. alv)+ toimituskulut

Lisätietoja ja arvostelukappaleet:
tommi@parkkokustannus.fi
www.parkkokustannus.fi

 

Kustannusliike Parkko on runoilijana, tietokirjailijana ja luovan kirjoittamisen opettajana tunnetun Tommi Parkon käännösrunouteen erikoistunut kustantamo. Kustantamolta ovat aiemmin ilmestyneet valikoima Eugenio Montalen runoja Tuo minulle auringonkukka – Portami il girasole (suom. Hannimari Heino) sekä virolaisen Tõnu Õnnepalun runokokoelma Mõõt (suom. Katja Meriluoto).

 

Kansainvälinen Flaiano di Italianistica -palkinto suomentaja Hannimari Heinolle

Arvostettu, kansainvälinen Italian kielen ja kulttuurin Flaiano di Italianistica -palkinto myönnetään tänä vuonna suomentaja, runoilija Hannimari Heinolle. Hän saa palkinnon Eugenio Montalen suomennosvalikoimasta Tuo minulle auringonkukka – Portami il girasole (Kustannusliike Parkko, 2018).

Palkintoa vastaanottamassa Chiseko Tanaka, Hannimari Heino ja Alessandro Carrera. Kuva Taimi Kokkola.

Italialaisen kirjailijan ja kriitikon Ennio Flaianon (1910-1972) mukaan nimetty palkinto myönnetään italialaisen kirjallisuuden ja kulttuurin tunnetuksi tekemisestä. Italian ulkoasiainministeriö ja Ennio Flaianon Kulttuuriyhdistys (Associazione Culturale Ennio Flaiano) myöntävät palkinnon vuosittain yhdelle tai useammalle italianistille kansainvälisen tuomariston päätöksen perusteella.

Tänä vuonna palkinnon saavat Heinon lisäksi Los Angelesissa asuva esseisti ja kääntäjä Alessandro Carrera ja japanilainen elokuvaohjaaja Chiseko Tanaka. Palkinnot luovutetaan 6.7. Flaianon kotikaupungissa Pescarassa.

Hannimari Heino on Porvoossa asuva runoilija ja suomentaja. Häneltä on ilmestynyt kolme runokokoelmaa sekä teos Puutarhakirjeitä yhdessä Kristiina Wallinin kanssa.

Heino on kääntänyt sekä italian- että ruotsinkielistä kirjallisuutta merkittäviltä kirjailijoilta kuten Alessandro Baricco, Eva-Stina Byggmästar, Gianni Celati, Mare Kandre, Claudio Magris, Roberto Saviano, Italo Svevo, Giuseppe Ungaretti ja Eugenio Montale. Heino on myös toimittanut Italialaisen nykyrunouden antologian Miten paljon teistä täältä näkyy – italialaista nykyrunoutta 1960-2000 (Nihil Interit 2006).

Kustannusliike Parkko on runoilijana, tietokirjailijana ja luovan kirjoittamisen opettajana tunnetun Tommi Parkon käännösrunouteen erikoistunut kustantamo. Syksyllä 2018 ilmestynyt Tuo minulle auringonkukka – Portami il girasole oli kustantamon ensimmäinen teos. Kustantamon tavoitteena on julkaista vuodessa 3–4 kirjaa, jotka edustavat sekä runouden klassikoita että nykyrunoutta.

Lisätietoja:
Hannimari Heino, kielikaari@gmail.com
Tommi Parkko, tommi@parkkokustannus.fi
www.parkkokustannus.fi
www.premiflaiano.com

Kevätkausi avattiin virolaiskirjailijan runokokoelmalla

Tõnu Õnnepalun Mitta julkaistiin suomeksi

Palkittu virolaiskirjailija Tõnu Õnnepalu on julkaissut sekä proosaa että runoutta. Õnnepalun neljäs runokokoelma Mõõt (Mitta) ilmestyi vuonna 1996. Nyt teos on suomennettu kokonaisuudessaan. Kirja aloittaa samalla Kustannusliike Parkon nykyrunouden julkaisusarjan.

Mitta-kokoelman on suomentanut Katja Meriluoto, joka on aiemmin kääntänyt virosta mm. Jaan Kaplinskin, Elo Viidingin ja Mathuran runoja. Kirjan laajuus on 90 sivua. Teoksen ulkoasusta vastaa Terhi Adler.

Palkittu virolaiskirjailija tunnetaan myös Suomessa

– Oikeastaan ei ole kovin monta kirjailijaa, jota ilman nykyvirolaista kirjallisuutta olisi vaikea kuvitella. Tõnu Õnnepalu (s. 1962) on kuitenkin yksi noista harvoista, hän on omalla tavallaan sivuuttamaton. Jos häntä ja hänen kirjojaan ei olisi, jokin olisi perustavanlaatuisesti toisin, silloin virolaisesta nykykirjallisuudesta pitäisi puhua erilaisin painotuksin, kuvailee kirjallisuudentutkija Mart Velsker Tõnu Õnnepalua Mitta-kokoelmaan kirjoittamissaan jälkisanoissa.

Mitta on kirja rakkaudesta, seksuaalisuudesta, syyllisyydestä ja siitä vapautumisesta. Se linkittyy saumattomasti länsimaisen kulttuurin peruspilareihin. Kokoelma alkaa lähes post-apokalyptisesta näystä keväisellä merenrannalla. Mystiikka, jonka hämärään paisteeseen koko teos kietoutuu ei käy lukijalle ylivoimaiseksi, sillä kirjoittaja palaa aina kielellisten ja käsitteellisten vyörytysten jälkeen konkreettiseen, arkeen, tähän ja nyt: pihalle katajapensaan varjoon lukemaan kirjaa tai ullakkokerroksen suunnitelmaa luonnostelemaan.

– En osaa kutsua Mittaa runokokoelmaksi, vaan näen sen yhtenäisenä runoelmana. Oikeastaan kuulen sitä lukiessani ja suomentaessani taustalla musiikkia. Teos voisi olla libretto johonkin nykyklassiseen sävellykseen. Kuulen kaikuja Arvo Pärtin tuotannosta, urut ja puhallinsoittimet, jäidenlähdön ja allien äänet, kertoo puolestaan teoksen suomentaja Katja Meriluoto.

Tõnu Õnnepalu on yksi tunnetuimmista virolaisista nykykirjailijoista. Hän on julkaissut teoksiaan myös salanimillä Emil Tode ja Anton Nigov. Mitta julkaistaan nyt suomeksi ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan, aiemmin siitä on julkaistu osia Raija Hämäläisen suomentamana runokokoelmassa Kirje maalta (NyNorden, 2011). Õnnepalun esikoisteos oli runokokoelma Jõeäärne maja (1985). Vuonna 1993 ilmestyi salanimellä Emil Tode valtavan suosion saanut ja 14 kielelle käännetty romaani Piiririik (Enkelten siemen suom. Juhani Salokannel). Õnnepalu on toiminut myös kääntäjänä ja toimittajana ja virontanut mm. Albert Camus’ta, Marcel Proustia ja Fernando Pessoaa.

Kustannusliike Parkko on runoilijana, tietokirjailijana ja luovan kirjoittamisen opettajana tunnetun Tommi Parkon käännösrunouteen erikoistunut kustantamo. Sen ensimmäinen kirja oli syksyllä 2018 ilmestynyt valikoima Eugenio Montalen runoja Tuo minulle auringonkukkaPortami il girasole (suom. Hannimari Heino). Kustantamon tavoitteena on julkaista vuodessa 3–4 kirjaa, jotka edustavat sekä runouden klassikoita että nykyrunoutta.

Lisätietoja ja arvostelukappaleet:
tommi@parkkokustannus.fi
www.parkkokustannus.fi

 

Tõnu Õnnepalu: Mitta (Suom. Katja Meriluoto)
Kustannusliike Parkko 2019.
ISBN: 978-952-7302-01-9. 90 s.
30 € (sis. alv) + toimituskulut

KUTSU Mitta-kokoelman julkkareihin 16.4.

Hyvä kirjallisuuden ystävä,

olet lämpimästi tervetullut kirjanjulkistustilaisuuteen tiistaina 16.4.2019 klo 18.00 alkaen. Paikkana on Eesti Maja – Viro-keskus, Sörnäisten rantatie 22 C.  Tilaisuudessa julkistetaan Tõnu Õnnepalun runokokoelma Mitta (Mõõt, 1996).

Kirja ilmestyy nyt kokonaisuudessaan suomeksi. Sen on suomentanut Katja Meriluoto ja kustantanut Kustannusliike Parkko. Tilaisuudessa ovat paikalla kirjailijan lisäksi kustantaja ja suomentaja.

Tule mukaan kohottamaan lasillinen ja juhlistamaan uutta runosuomennosta! Klikkaa itsesi Facebook-tapahtumaan: https://www.facebook.com/events/758055597905264/

Lämpimästi tervetuloa!

Kustannusliike Parkko
Suomen Viro-yhdistysten liitto
Tuglas-seura
Viro-instituutti
Viron suurlähetystö

Tõnu Õnnepalun Mitta ilmestyy nyt kokonaisuudessaan suomeksi

Palkittu virolaiskirjailija Tõnu Õnnepalu on julkaissut sekä proosaa että runoutta. Õnnepalun neljäs runokokoelma Mõõt (Mitta) ilmestyi vuonna 1996. Nyt teos suomennetaan kokonaisuudessaan ja kirja aloittaa samalla Kustannusliike Parkon nykyrunouden julkaisusarjan.

Mitta-kokoelman suomentaa Katja Meriluoto, joka on aiemmin kääntänyt virosta mm. Jaan Kaplinskin, Elo Viidingin ja Mathuran runoja. Kirjan laajuus on noin 90 sivua. Teoksen ulkoasusta vastaa Terhi Adler.

Tõnu Õnnepalu on yksi tunnetuimmista virolaisista nykykirjailijoista. Hän on julkaissut teoksiaan myös salanimillä Emil Tode ja Anton Nigov. Mitta julkaistaan nyt suomeksi ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan, aiemmin siitä on julkaistu osia Raija Hämäläisen suomentamana runokokoelmassa Kirje maalta (NyNorden, 2011). Õnnepalun esikoisteos oli runokokoelma Jõeäärne maja (1985). Vuonna 1993 ilmestyi salanimellä Emil Tode valtavan suosion saanut ja 14 kielelle käännetty romaani Piiririik (Enkelten siemen suom. Juhani Salokannel). Õnnepalu on toiminut myös kääntäjänä ja toimittajana ja virontanut mm. Albert Camus’ta, Marcel Proustia ja Fernando Pessoaa.

Mitta on kirja rakkaudesta, seksuaalisuudesta, syyllisyydestä ja siitä vapautumisesta. Se linkittyy saumattomasti länsimaisen kulttuurin peruspilareihin. Kokoelma alkaa lähes post-apokalyptisesta näystä keväisellä merenrannalla. Mystiikka, jonka hämärään paisteeseen koko teos kietoutuu ei käy lukijalle ylivoimaiseksi, sillä kirjoittaja palaa aina kielellisten ja käsitteellisten vyörytysten jälkeen konkreettiseen, arkeen, tähän ja nyt: pihalle katajapensaan varjoon lukemaan kirjaa tai ullakkokerroksen suunnitelmaa luonnostelemaan.

– En osaa kutsua Mittaa runokokoelmaksi, vaan näen sen yhtenäisenä runoelmana. Oikeastaan kuulen sitä lukiessani ja suomentaessani taustalla musiikkia. Teos voisi olla libretto johonkin nykyklassiseen sävellykseen. Kuulen kaikuja Arvo Pärtin tuotannosta, urut ja puhallinsoittimet, jäidenlähdön ja allien äänet, kertoo teoksen suomentaja Katja Meriluoto.

Kustannusliike Parkko on runoilijana, tietokirjailijana ja luovan kirjoittamisen opettajana tunnetun Tommi Parkon käännösrunouteen erikoistunut kustantamo. Sen ensimmäinen kirja oli syksyllä 2018 ilmestynyt valikoima Eugenio Montalen runoja Tuo minulle auringonkukkaPortami il girasole (suom. Hannimari Heino). Kustantamon tavoitteena on julkaista vuodessa 3–4 kirjaa, jotka edustavat niin runouden klassikoita että nykyrunoutta.

Tõnu Õnnepalun Mitta-kokoelma ilmestyy maaliskuun lopussa. Teoksen julkaisemista voi tukea ostamalla se etukäteen Mesenaatti-palvelun kautta https://mesenaatti.me/campaign/?id=1075#single/view

Lisätietoja ja arvostelukappaleet:
tommi@parkkokustannus.fi

Sade on pessyt lihan. Suomentajan ajatuksia Mitta-kokoelmasta.

Joskus kirja järisyttää oman olemisen rakenteita ensilukemalla. Sain virolaisen Tõnu Õnnepalun (s. 1962) runoteoksen Mõõt (Mitta) käsiini pian sen ilmestymisen jälkeen, vuonna 1996. Emil Toden pseudonyymillä ilmestynyt kirja nousi heti elämäni vaikuttavimpien lukukokemusten joukkoon.

Halusin suomentaa sen, suomensinkin. Oli kuitenkin ehkä hyvä, että varhaiset käännökseni tuhoutuivat yhdessä vanhan tietokoneeni kovalevyn kanssa. Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin palatessani Mitan maailmaan voin huomata, että kyse on aikaa kestäneestä, ajattomasta tekstikokonaisuudesta.

Ja kyse on nimenomaan kokonaisuudesta. En oikein osaa kutsua Mittaa runokokoelmaksi, vaan näen sen yhtenäisenä runoelmana. Oikeastaan kuulen Mittaa lukiessani ja suomentaessani taustalla musiikkia. Teos voisi olla libretto johonkin nykyklassiseen sävellykseen. Kuulen kaikuja Arvo Pärtin tuotannosta, kuulen urut ja puhallinsoittimet, jäidenlähdön ja allien äänet. ”Männyt kukkivat. Kärsimystä ei ole”, Õnnepalu kirjoittaa.

Mitta on kevään kirja. Lihan kevätoratorio. Mitta on myös kirja rakkaudesta, seksuaalisuudesta, syyllisyydestä ja siitä vapautumisesta. Se linkittyy saumattomasti länsimaisen kulttuurin peruspilareihin. Kristinusko, antiikin kultturi, Jung, kvanttifysiikka – kaikilla näillä on roolinsa runoelmassa.

Mitta alkaa lähes post-apokalyptisesta näystä keväisellä merenrannalla. Mystiikka, jonka hämärään paisteeseen koko teos kietoutuu, ei käy lukijalle ylivoimaiseksi, sillä kirjoittaja palaa aina kielellisten ja käsitteellisten vyörytysten jälkeen konkreettiseen, arkeen, tähän ja nyt: pihalle katajapensaan varjoon lukemaan kirjaa tai ullakkokerroksen suunnitelmaa luonnostelemaan. Juuri niin kuin sävellyksessäkin on koskensa ja suvantopaikkansa.

Monesti runokokoelmaan tarttuessaan lukija avaa kirjan summittaisesti ja lukee runon sieltä, toisen täältä. Antaisin Mitan lukijoille neuvon malttaa mielensä, aloittaa lukeminen ensimmäiseltä sivulta ja edetä näin järjestelmällisesti loppuun. Sillä tavoin teoksen kertomus, kasvu, runoelman kaunis kaari ja katarttinen lopeutus hahmottuvat parhaiten.

Tõnu Õnnepalu – Emil Tode, Anton Nigov – on palkittu kirjailija, joka on julkaissut sekä proosaa että runoutta. 1980-luvulla Õnnepalu opiskeli Tarton yliopistossa kasvitiedettä ja ekologiaa ja työskenteli biologian ja kemian opettajana. Tämän jälkeen hän on toiminut vapaana kirjailijana, kääntäjänä ja toimittajana. Õnnepalu on virontanut mm. Albert Camus’ta, Marcel Proustia ja Fernando Pessoaa. Õnnepalun esikoisteos on runokokoelma Jõeäärne maja (1985). Vuonna 1993 ilmestyi Emil Toden nimellä valtavan suosion saanut ja 14 kielelle käännetty romaani Piiririik (Enkelten siemen, suom. Juhani Salokannel). Nyt ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan suomennettu Mõõt on tekijän runoteoksista neljäs.

Minulla on ollut ilo ja etuoikeus aina suomentaa vain sellaisia tekstejä, jotka ovat koskettaneet minua ja joista olen itse nauttinut. Aiemmin olen kääntänyt virosta mm. Jaan Kaplinskin, Elo Viidingin ja Mathuran runoja. Runouden suomentaminen, mahdottomaksikin sanottu tehtävä, on minulle sekä kiperä haaste että riemukas temmellyskenttä.

Katja Meriluoto

Tue Tõnu Õnnepalun Mitta-kokoelman julkaisemista – osta ennakkoon Mesenaatista!

Tue Tõnu Õnnepalun Mitta-kokoelman julkaisemista ostamalla se etukäteen Mesenaatin kautta.

https://mesenaatti.me/campaign/?id=1075#single/view

Kustantamon tämän vuoden ensimmäinen kirja on virolaisen Tõnu Õnnepalun Mitta-kokoelma. Sen suomentaa Katja Meriluoto. Kirja ilmestyy maaliskuussa ja aloittaa Kustannusliike Parkon nykyrunouden sarjan.

Tõnu Õnnepalu on yksi tunnetuimmista virolaisista nykykirjailijoista. Hän on julkaissut teoksiaan myös salanimillä Emil Tode ja Anton Nigov. Õnnepalun neljäs runokokoelma Mõõt (Mitta) ilmestyi vuonna 1996. Teoksen suomentaja Katja Meriluoto on aiemmin kääntänyt muun muassa Jaan Kaplinskia, Elo Viidingiä ja Mathuraa.

Mitta on kirja rakkaudesta, seksuaalisuudesta, syyllisyydestä ja siitä vapautumisesta. Se linkittyy saumattomasti länsimaisen kulttuurin peruspilareihin. Teos tuo mieleen Walt Whitmanin runon Laulu itsestäni teoksessa Leaves of grass. Kristinusko, antiikin kulttuuri, Jung, kvanttifysiikka – kaikilla näillä on roolinsa runoelmassa.