Olemme Helsingin kirjamessuilla 28.-31.10.

Kustannusliike Parkko on Helsingin Kirjamessuilla 28.-31.10. Meidät löytää yhteisosastolta 6h30, jossa pienkustantamot yhdistävät voimansa Nide-kirjakaupan kanssa.

Esillä on uutta runoutta: islantilaisen Sigurður Pálssonin Runon ääntä etsimässä (suom. Tapio Koivukari) ja virolaisen Jaan Kaplinskin Ilta tuo takaisin kaiken (suom. Anja Salokannel & Pauli Tapio).

Pálssonia myydään 25 euron ja Kaplinskia 30 euron hintaan messuilla. Kirjan voi ostaa myös etukäteen suoraan kustantajalta ja noutaa messuilta. Tilaukset: tommi@parkkokustannus.fi

Uutuusteoksia esitellään syksyn kirjamessuilla

Kustannusliike Parkon syyskaudella 2021 ilmestyvät kirjat esittelevät kirjailijoita sekä lähialueilta että kauempaa. Luvassa ovat teokset Jaan Kaplinskilta, Sigurður Pálssonilta ja Octavio Pazilta.

Jaan Kaplinskin (1941–2021) Ilta tuo takaisin kaiken (suom. Anja Salokannel ja Pauli Tapio) esittelee Viron kansainvälisesti tunnetuimman runoilijan tuotantoa kuudelta vuosikymmeneltä. Kaplinski oli aktiivinen keskustelija ja kulttuurivaikuttaja myös Suomessa.

Nyt julkaistavan valikoiman pohjana on Sama meri kaikissa meissä (Otava 1984), jota suomentaja Anja Salokannel täydentää lähes neljänkymmenen viime vuoden aikana ilmestyneestä runotuotannosta. Teos merkitsi aikanaan Kaplinskin läpimurtoa länteen, sillä pian sen jälkeen valikoima julkaistiin myös ruotsiksi, norjaksi ja englanniksi.

Uutuusvalikoima sisältää virolaisen kirjallisuudentutkijan Mart Väljatagan esipuheen ja Anja Salokanteleen jälkisanat, jossa hän valottaa Kaplinskin elämänvaiheita ja omaa suhdettaan runoilijaan. Mukana on lisäksi runoja Kaplinskin kahdesta venäjäksi kirjoittamasta kokoelmasta Pauli Tapion suomentamana. Teoksessa julkaistaan myös Kaplinskin teoksessa Olemisen avara hiljaisuus (1982) ilmestynyt essee Mitä runous on? (suom. Juhani Salokannel).

Islantilaiskirjailija aloittaa Pohjoismaiden runoutta esittelevän sarjan

Sigurður Pálssonin Runon ääntä etsimässä (suom. Tapio Koivukari) esittelee viime vuosikymmenien keskeisen islantilaisen runoilijan, jonka hauskat ja oivaltavat runot tarjoilevat aivan uuden puolen islantilaisesta runoudesta. Teos aloittaa Kustannusliike Parkon Pohjoismaiden runoutta esittelevän sarjan.

Sigurður Pálsson (1948–2017) oli Islannin sodanjälkeisen sukupolven merkittävimpiä ja omaperäisimpiä runoilijoita. Hän toimi elämänsä aikana teatteriohjaajana ja opettajana ja kirjoitti runojen lisäksi näytelmiä, romaaneja ja oivaltavia muistelmateoksia.

Jotkut Pálssonin runoista ovat kuin pieniä tarinoita, toiset taas pohtivia tai leikitteleviä. Niissä voi kuulla hiljaista ihmettelyä elämän mysteerin edessä, joskus esiin nousee pastorin tai opettajan neuvova sormi. Monissa teksteissä runoilija kysyy oikeudenmukaisuutta. Runoissa voi nähdä häivähdyksen ranskalaisessa kulttuurissa elävästä käsityksestä runoilijoista ja ajattelijoista yhteiskunnallisen keskustelun kävijöinä ja johdattelijoina. Tapio Koivukari jatkaa käännöksellä vahvaa työtään islantilaisen kirjallisuuden suomentajana.

Myöhemmin syksyllä ilmestyy meksikolaisen nobelistin Octavio Pazin Salamanteri (suom. Markus Jääskeläinen), joka syventää kuvaa Pazista runoilijana.

***

Kirjoja voi tilata ennakkoon sähköpostitse osoitteesta tommi@parkkokustannus.fi.
Kaplinskin ja Pálssonin teokset ovat myynnissä myös kustantamon verkkokaupassa. Ennakkotilaajan etuhinta on 25 € (norm. 35 €) sis. alv + toimituskulut.

Lisätietoja ja arvostelukappaleet:
tommi@parkkokustannus.fi
www.parkkokustannus.fi

WSOY:n kirjallisuussäätiö palkitsi kirjailijoita ja kääntäjiä

Runoilija, tietokirjailija ja kustantaja Tommi Parkko on yksi vuoden 2021 Werner Söderström Osakeyhtiön kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnon saajista. Palkinto on arvoltaan 10 000 euroa.

Tommi Parkon lisäksi palkinnot saivat 29.9.2021 tietokirjailija ja kouluttajapsykoterapeutti Maaret Kallio, kirjailija ja kriitikko Jani Saxell, kirjailija, suomentaja ja kriitikko Salla Simukka, suomentaja Sirkka-Liisa Sjöblom ja kirjailija Anja Snellman. Palkinnot jaetaan vuosittain tunnustukseksi merkittävästä tuotannosta ja elämäntyöstä.

– Säätiö on pandemia-aikana pystynyt jopa kasvattamaan tukea kotimaiselle kirjallisuudelle. Apurahoja ja tunnustuspalkintoja jaettaessa on pidetty erityisesti silmällä kirjallisen kentän monimuotoisuutta, sanoo WSOY:n kirjallisuussäätiön hallituksen puheenjohtaja Kai Häggman.

Vuonna 1942 perustettu WSOY:n kirjallisuussäätiö jakaa vuosittain palkintoja kirjailijoille, kääntäjille ja sarjakuvataiteilijoille.

– Palkitut osoittavat jälleen kerran, miten korkeatasoista ja monipuolista kotimainen kirjallisuus on, sanoo WSOY:n kirjallisuussäätiön hallituksen jäsen, WSOY:n kotimaisen kaunokirjallisuuden kustantaja Anna-Riikka Carlson.

Tommi Parkko on runoilija, tietokirjailija ja kustantaja, harvinainen tulisielu, joita kirjallinen maailma tarvitsee kaikkina aikoina. Hänen kustantamonsa Kustannusliike Parkko on vuodesta 2018 alkaen julkaissut valikoitua ja laadukasta käännösrunoutta maailmalta. Kustantamo keskittyy moderneihin klassikoihin ja Suomessa tuntemattomiksi jääneisiin nykyrunoilijoihin, jotka muuten saattaisivat jäädä suomentamatta. Kustantamotyössään Parkko kunnioittaa kääntäjien asiantuntevuutta – käännettävät teokset valikoituvat usein kääntäjän ehdotuksesta.

Parkko on julkaissut uusina suomennoksina sellaisia maailmakirjallisuuden merkkiteoksia kuin Paul Celanin Lumen äänen (2021), Dylan Thomasin Balladin pitkäsäärisestä syötistä (2021), T. S. Elliotin Joutomaa (2020), Robert Lowellin Päivä päivältä (2019) ja Eugenio Montalen Tuo minulle auringonkukka (2018).

Ilman Tommi Parkon kaltaisia rohkeita toimijoita, jotka asiaansa uskoen toteuttava omaa näkemystään taloudellisista riskeistä huolimatta, kirjallisuusvalikoimamme olisi huomattavasti kapeampi.

Parkko on 1990-luvun alusta lähtien julkaissut omia runoja, joita on julkaistu kokoelmissa ja lehdissä, kuten Tuli & Savu -lehdessä, Nuoressa Voimassa ja Lumoojassa. Lisäksi hän on luovan kirjoittamisen ja kääntämisen opetuksen uranuurtaja.

– Arvostan kovasti tätä palkintoa, sillä siitä ovat päättäneet sekä kirjailija- että kustantajakollegani. Palkinto tekee näkyväksi tämän päivän kustantamisen kenttää. Toisaalta on suurta sarjaa tuottavat plantaasikustantajat ja toisaalta monipuolisuutta vaalivat puutarhakustantajat. Plantaasi tuottaa helposti kulutettavia äänikirjoja ja puutarhoissa kukkii koko vähälevikkisen kirjallisuuden kirjo, kuten omalla kohdallani käännösrunous. Näitä kumpaakin kustantamisen tapaa tarvitaan, sanoo Parkko.

Maaret Kallio on tietokirjailija ja kouluttajapsykoterapeutti, joka on tehnyt ansiokkaasti työtä oman alansa tiedon tuomisessa suuren yleisön tietoisuuteen. Hän kirjoittaa vaikeista asioista selkeästi ja lämmöllä, ja hän näkee toivoa pimeässäkin. Pandemian aikana Kallio on kirjoituksissaan muistuttanut ihmisiä armollisuudesta itseään kohtaan ja luonut uskoa tulevaan.

Kirjoissaan ja kolumneissaan Kallio kirjoittaa vanhemmuudesta, työpaikan ihmissuhteista ja parisuhteesta.  Hän kirjoittaa selkeää ja kaunista suomen kieltä, jonka voi kokea lempeäksi puhutteluksi, alleviivaamatta vankkaan asiantuntijuuttaan. Kallion tausta-arvo on usko yhteisöllisyyteen, kuunteluun ja keskusteluun. Hänen viestinsä on se, että yhdessä selviämme. Se viesti on ollut tärkeä viime aikoina.

Kallio on kirjoittanut kymmenen teosta, jotka käsittelevät muun muassa tunnetaitojen kehittämistä, ihmissuhteiden ylläpitoa ja seksuaaliterveyttä. Lisäksi Kallio on julkaissut muun muassa vuosikalenterin ja työkirjan, jotka täydentävät hänen kirjoissaan käsiteltäviä aiheita.

– Olen valtavan kiitollinen ja otettu tunnustuksesta, joka minulle tarkoittaa sitä, että työlläni toivon, mielenterveyden ja ihmisyyden parissa on ollut vaikuttavaa, sanoo Kallio palkinnostaan.

Jani Saxell on ainutlaatuinen tekijä suomalaisessa kirjallisuudessa. Hänestä huokuu laaja lukeneisuus, eloisa mielikuvitus ja lämmin humanismi.

Kaunokirjallisessa tuotannossaan Saxell yhdistelee aineksia ja vaikutteita Waltarin ja Dostojevskin kaltaisista klassikoista maagiseen realismiin ja tieteiskirjallisuuteen. Saxellin eri aikatasoja ja historiallisia todellisuuksia lävistävät teokset rikastavat realismin perinteeseen ankkuroitunutta suomalaista romaanikirjallisuutta.

Prosaistina Saxell ottaa vakavasti ajatuksen siitä, että kirjallisuuden velvollisuus menneitä ja tulevia sukupolvia kohtaan on toimia muistina eli kertoa siitä, mitä me ihmiset olemme tehneet oikein ja mitä väärin tai jättäneet kokonaan tekemättä. Erno Paasilinnan sanat ”hyvä kirjallisuus on aina ihmisen puolella” pätevät Saxelliin, jonka arvomaailmassa korostuu avoimuus ja pluralismi.

Kriitikkona Saxell on näkemyksellinen ja sävykäs, hänen eetoksensa tähdentää teosten lähilukua, ei ylhäältä alas suuntautuvaa määrittelyä, kriitikon ”vallankäyttöä”. Kirjallisuusjournalistina Saxell on varsinainen työn sankari: kukaan toinen ei tee yhtä paneutuneita ja perusteellisia kirjailijahaastatteluja kuin hän. Suomalaiselle kirjailijalle Saxellin haastateltavaksi pääseminen on kunnia.

– Tunnustuspalkinto tuntuu vauhdin antamiselta jumalten keinussa juuri nyt, kun teen töitä seuraavan kirjani, Helsinki Undergroundin jatko-osan kanssa. Vaikka kirjailijantyöstä olisi 90 prosenttia yksinäisyyttä ja epätoivoa, niin onneksi sentään muutama prosentti jää biletykselle, sanoo Saxell.

Salla Simukka tunnetaan vetävistä ja nopeatempoisista romaaneistaan ja aiheista, jotka yhtä aikaa houkuttelevat lukemaan ja saavat ajattelemaan. Simukka pureutuu erityisen ansiokkaasti nykypäivän nuorten maailmaan eikä hän pelkää kokeilla uusia tyylejä.

Simukalla on lähes taianomainen kyky ennustaa, mikä seuraavaksi on kiinnostavaa. Jo hänen esikoisteoksensa Kun enkelit katsovat muualle (2002) sai ilmestyessään runsaasti huomiota. Kirja oli ensimmäisiä suomalaisia nuortenkirjoja, jonka päähenkilö kuului seksuaalivähemmistöön.

Simukan kirjailijanura on ollut alusta saakka menestyksekäs. Kansainvälisen läpimurron hän teki Lumikki-trilogialla (2013–2014). Sarjan ensimmäinen osa Punainen kuin veri on käännetty 37:lle eri kielelle ja se on tällä hetkellä kaikkien aikojen neljänneksi käännetyin suomalainen romaani.

Simukka on kirjoittanut yli 20 teosta, itsenäisesti tai yhdessä toisen kirjailijan tai kuvittajan kanssa. Suurin osa teoksista on suunnattu nuorille, mutta hän on kirjoittanut myös lapsille ja aikuisille. Simukan tuotanto vaikutti vahvasti 2010-luvun taitteessa siihen, että suomalaiseen lasten- ja nuortenkirjallisuuden kenttään vakiintui uusi lukijakunta, nuoret aikuiset. Simukka on puhunut paljon nuorten aikuisten kirjallisuuden puolesta ja tehnyt siitä ”salonkikelpoista” myös aikuisille lukijoille.

– Iloitsen aina siitä, kun lasten- ja nuortenkirjailijoita palkitaan ja niin nytkin. Palkinto kotimaiselle nuortenkirjailijalle on nähdäkseni myös palkinto nuorille lukijoille, sillä heidän intonsa ja omistautuneisuutensa motivoi ja kannattelee minua kirjailijana, sanoo Simukka.

Sirkka-Liisa Sjöblom on käyttänyt itsestään nimitystä ”Sadan murhan nainen”. Hän on antanut suomalaisen äänen sellaisille suosituille dekkarisarjoille kuin Cilla ja Rolf Börjlindin Nousuvesi-dekkarit, Maria Adolfssonin Doggerland, Anna Janssonin Maria Wern -dekkarit ja Viveca Stenin Sandhamnin murhat. Englannistakin paljon suomentaneen Sjöblomin tuotantoon kuuluu lisäksi romanttista viihdettä, tietokirjoja ja lastenkirjoja, tuoreimpana lasten rakastamat uudet Pekka Töpöhäntä -kirjat.

Sjöblomia voi kääntäjänä luonnehtia sanomalla, että hän arvostaa jokaista lukijaansa. Hän käy hellittämättä selvittämään kirjan hankaluuksia, olipa kyse lainopillisista kiemuroista, lääkkeiden koostumuksesta tai hänelle tuntemattomien pelien säännöistä. Käännösten suomen kieli on virheetöntä ja sujuvaa, vaikka alkuperäisteoksen kielioppi joskus onnahtaisikin. Lisäksi hän luo käännöstä, johon lukijan on suorastaan pakko eläytyä – silloinkin, kun nykydekkarissa kuvataan sellaista, mihin ei aina tahtoisi eläytyä.

Yksi Sjöbomin viime aikojen suomennostöistä on Susanna Alakosken naishistoriaa ja Suomen tekstiiliteollisuudenkin historiaa kuvaavan Pumpulienkeli-sarja, jonka nimiosa ilmestyi tämän vuoden keväällä. Sjöblom todella paljasti kyntensä ja monitaitoisuutensa suomentajana. Hän vietti päiväkausia kirjastossa tutkimassa Vaasan puuvillatehtaan vanhoja henkilökuntalehtiä, selvitti valtaisan määrän käytöstä poistunutta tehdassanastoa, löysi Alakosken kirjaansa piilottamat ruotsinkieliset Kalevala-sitaatit, ripautti dialogiin harkitun cocktailin Etelä-Pohjanmaan murretta ja saa paikoin lukijansa kyynelehtimään.

– Kiitän WSOY:n kirjallisuussäätiötä tunnustuspalkinnosta ja WSOY:ta ja muitakin kustantamoja monipuolisista toimeksiannoista, joiden ansiosta aina oppii uutta. Tunnustuspalkinto tuo tärkeällä tavalla näkyvyyttä suomentajan yleensä varsin näkymättömälle työlle, sanoo Sjöblom.

Anja Snellman on tehnyt 40 vuotta kestäneen merkittävän uran kaunokirjailijana. 27-vuotiaan Anja Kaurasen esikoisteos Sonja O. kävi täällä oli kirjasyksyn 1981 sensaatio. L. Onervan, Märta Tikkasen ja Eeva Kilven perillisenä Kauranen loi aktiivisen, itsenäisen ja uuden ajan esikuvaksi sopivan naisen, joka ei häpeä seksuaalisuuttaan. Kirjaa rakastettiin ja vihattiin, ja nuoresta esikoiskirjailijasta tuli hetkessä yhteiskunnallinen keskustelija. Kirja puhuttelee edelleen uusia sukupolvia ja se on yhä Suomen kaikkien aikojen myydyin esikoisromaani.

Snellman on yksi sukupolvensa luetuimpia kirjailijoita. Hänen tuotantonsa kattaa lähes 30 teosta, joista yksi on tietokirja, kolme runoteosta ja loput romaaneja. Hänen teoksiaan on käännetty yli 20 kielelle. Snellmanin rikkaan runollinen kieli on tunnistettavaa. Aiheiltaan hän on kuin kameleontti. Hän kirjoittaa rohkein näkökulmin sekä yhteiskunnasta että yksilöstä. Suuria ajan teemoja hän tarkastelee naisen silmin, kuten Parvekejumalissa maahanmuuttajatyttöjen asemaa perheessä tai Pelon maantieteessä naisen vapautta liikkua kaupunkiympäristössä. Naisen roolista äitinä, tyttärenä ja puolisona Snellman kirjoittaa henkilökohtaisella äänellä ja herkkyydellä kirjoissaan Ihon aika ja Äiti ja koira sekä Rakkauden maanosat.

Anja Snellman on myös tehnyt uraauurtavaa työtä kirjailijan ja lukijan välisen yhteyden luomisessa. Hän oli yksi ensimmäisiä suomalaisia kirjailijoita, joka loi verkkoon lukijayhteisön ja otti uudenlaisen vuorovaikutuksellisen yhteyden lukioihin.

– Me sanataiteen saranapuolen kulkijat ja toisinnäkijät emme yleensä ole palkinnoilla ja tunnustuksilla kuorrutettuja. WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto tuntuu tässä kohtaa elämää ja uraa paitsi kiitokselta, myös kannustavalta, sanoo Snellman.

Listätietoja WSOY:n kirjallisuussäätiön sivuilta >>>

Turun kirjamessuilla keskustelua Jaan Kaplinskin suomennosvalikoimasta

Kustannusliike on mukana Turun kirjamessuilla 1.-3.10. Osasto löytyy A-hallista, tarkemmin A14.

Ohjelmassa on sunnuntaina 3.10. Fiore-lavalla klo 11.10. keskustelua uudesta Jaan Kaplinskin runosuomennosvalikoimasta. Teoksen Ilta tuo takaisin kaiken ovat suomentaneet Anja Salokannel ja Pauli Tapio. Paikalla keskustelussa ovat Anja Salokannel ja kirjaan jälkisanat kirjoittanut kirjallisuudentutkija Märt Väljataga. Tervetuloa kuuntelemaan!

Lisätietoja messuista >>>

Runokuun tarjous: Kirjatilaukset ilman toimitusmaksua

Helsingissä pidettävän Runokuu-festivaalin 19.-24.8. ajan tarjoamme kustantamon verkkokaupan kautta tehdyt tilaukset ilman toimitusmaksua. Nyt voit siis tilata kokonaisen pinon laadukasta runoutta yhdellä kertaa. Tutustu valikoimaan ja tee tilaus heti.

Lue lisää Runokuusta täältä >>>

Verkkokauppaan tästä >>>

Jaan Kaplinski muistoissamme

Kuolemaa on aina vaikea käsitellä. Erityisen vaikeaa se on silloin, kun omaa ja muiden kuolemaa on sattunut juuri peilaamaan arvostamansa runoilijan runojen kautta, ja tämä runoilija on juuri kuollut.

Jaan Kaplinski (1941-2021) käsittelee kuolemaa tuotannossaan monella tapaa. Jo varhain hän julisti omaa ateismiaan ja Jumalan kuolemaa. Hänen maailmassaan uskonto ei tarjoa vastapainoa kuolemalle, vaan kuolema on osa luonnollista elämänkiertoa. Tämän hän tuo esille monessa runossaan.

Tapasin runoilija, esseisti Kaplinskin ensi kerran 90-luvun puolivälissä, kun Katja Meriluoto oli suomentanut valikoiman Jaanin runoja, ja halusin julkaista niistä kirjan. Tapasimme Kaplinskin Helsingissä Kappeli-ravintolassa. En juuri muista, mistä keskustelimme mutta muistan, kuinka jännitin tätä tapaamista. Olin 25-vuotias runoaktiivi, enkä ollut vielä parkkiintunut erilaisissa runokeitoksissa. Jaan Kaplinskin Rukous, mantra, runo ilmestyi syksyllä 1996. Tämä kirja oli ensimmäinen käännösrunovalikoima, jonka toimitin.

En tietenkään osannut aavistaa, että muutaman vuoden kuluttua tulisin muuttamaan Viroon ja asumaan siellä muutaman joitakin aikoja. Satuin keskelle virolaisen runouden ydintä: menin naimisiin Juhan Viidingin tyttären kanssa. Kaplinskin ohella Viiding vaikutti vahvasti virolaisessa runoudessa aina 1960-luvulta asti. Opin, että modernismi Virossa tarkoitti neuvostovallan vastustamista, ei niinkään tiettyä muotoa. Vaimoni kautta tutustuin nuoreen virolaiseen runouteen ja runoilijoihin. Tälle sukupolvelle Kaplinski oli virolaisen runouden legenda ja mestari.

Vuosikymmenien jälkeen suhteeni Kaplinskin runouteen on vahvistunut aivan viime kuukausien aikana, kun olen toimittanut Anja Salokanteleen ja Pauli Tapion suomentamia Kaplinskin runoja. Erityisesti pidän vuonna 1985 ilmestyneestä Ilta tuo takaisin kaiken, joka myös antaa nimensä tänä syksynä ilmestyvälle runovalikoimalle. Kokoelma on täynnä elämisen riemua, paljon runoja lapsista ja luonnon pikku ötököistä. Kaplinski tuntuu rakentavan runonsa assosiaation pohjalle. Se voi tuntua helpolta, mutta se on illuusiota. Kaplinskia voikin luonnehtia assosiaation mestariksi.

Viime viikonloppuna kävin tarkasti läpi tulevan valikoiman vahvat runot, noin 500 sivua. Kaplinskilla on annettavaa sekä suomalaisille runon lukijoille että runoilijoille. Luonto on vahvasti mukana hänen runoudessaan: voikin sanoa, että Kaplinski on myös ekorunouden vahva kehittäjä. Tämä puoli hänen runoudestaan nousee vielä esille vahvemmin.

Syksyllä suomeksi ilmestyvä valikoima Jaan Kaplinskin runoutta Ilta tuo takaisin kaiken kattaa runoilijan mittavan uran kuusi vuosikymmentä. Kirja on tarkoitus julkaista Turun kirjamessuilla lokakuun alussa. Runot on suomentanut virosta Anja Salokannel ja venäjästä Pauli Tapio. Kirjan kustantaja on Kustannusliike Parkko.

Tommi Parkko

Kustantamon tilaisuudet Runokuussa

Kustannusliike Parkolla on kaksi tilaisuutta Runokuu-festivaaleilla Helsingissä 11.-24.8.

Torstaina 19.8. klo 16-17 pidetään Keskustakirjasto Oodissa Tämä änkytettävä maailma – johdatus Paul Celanin runouden maailmaan

Tilaisuudessa Celanista väitöskirjan tehnyt Pajari Räsänen johdattelee Celanin maailmaan yhdessä teoksen Lumen ääni (Schneepart) suomentaneen Riikka Johanna Uhligin sekä teokseen esipuheen kirjoittaneen, myös väitöskirjan Celanista tehneen Christoph Parryn kanssa.

Yhteistyössä Goethe-Institut Finnland, Kustannusliike Parkko ja Nuoren Voiman liitto.

Ilmoittaudu tilaisuuteen >>>

Lauantaina 21.8. pidetään klo 13 – 17 Suvilahden Tiivistämössä Käännösiltapäivä. Tilaisuudessa kuullaan neljä keskustelua, joista ensimmäisessä aiheena on modernin kirjallisuuden keskeinen nimi, walesilainen Dylan Thomas (1914-1953). Keskustelemassa ovat tuoreen Balladi pitkäsäärisestä syötistä -kokoelman suomentanut kirjailija ja kääntäjä Marja-Leena Mikkola ja kirjailija Jyrki Vainonen.

Yhteistyössä Yhdysvaltain suurlähetystö, Poesia, Kustannusliike Parkko sekä Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto.

Ilmoittaudu tilaisuuteen >>>

 

Runokuu-kirjallisuusfestivaali järjestetään 19.8.-24.8.2021 rajatuilla yleisömäärillä
Lisätietoa Runokuusta >>>

Dylan Thomasin ja Paul Celanin kirjat ilmestyneet!

Dylan Thomasin Balladi pitkäsäärisestä syötistä (suom. Marja-Leena Mikkola) ja Paul Celanin kaksikielinen Lumen ääni / Schneepart (suom. Riikka Johanna Uhlig) ovat ilmestyneet!

Sekä Thomas että Celan ovat 1900-luvun tärkeitä runoilijoita. Eläessään heidän runoutensa jäivät lukijoilta lähes huomaamatta, mutta nykyään kumpaakin arvostetaan vuosisatansa keskeisenä runoilijana.

Kätevimmin tilaat kirjat kustantajan verkkokaupasta >>>

Tulossa vuonna 2021

Kustannusliike Parkko julkaisee vuoden 2021 aikana useita kiinnostavia kirjoja.

Maaliskuussa menee painoon walesilaisen Dylan Thomasin runojen valikoima Balladi pitkäsäärisestä syötistä (suom. Marja-Leena Mikkola). Thomas oli yksi 1930-50-lukujen tärkeimmistä englanniksi kirjoittaneista runoilijoista. Nyt ilmestyvä teos on Marja-Leena Mikkolan aiemman Thomas-valikoiman Rakkaus on viime valo jota puhutaan (Otava 1990) laajennettu ja tarkistettu painos. Käännösten uudet versiot kirkastavat kuvaa Dylan Thomasista modernina klassikkona.

Maaliskuussa valmistunee myös romanialais-ranskalais-saksalaisen Paul Celanin Lumen ääni (suom. Riikka Johanna Uhlig). Kokoelma on Celanin postuumina ilmestynyt kokoelma Schneepart vuodelta 1971. Celanin runoutta sävyttää ongelmallinen suhde saksan kieleen: monessa runossa kieli änkyttää ja kieli hajoaa dialogia huutavan ääneksi.

Dylan Thomasin ja Paul Celanin kirjoja voi tilata ennakkoon edulliseen 25 euron (sis. postikulut) hintaan. Tilaukset osoitteeseen tommi@parkkokustannus.fi

Muita tänä vuonna ilmestyviä kirjoja ovat meksikolaisen nobelistin Octavio Pazin Salamanteri (suom. Markus Jääskeläinen), islantilaisen Sigurður Pálssonin Runon ääntä etsimässä (suom. Tapio Koivukari) ja Jaan Kaplinskin runoutta esittelevä laaja teos, jonka suomentavat Anja Salokannel ja Pauli Tapio.

Lisätietoja ja tilaukset osoitteeseen tommi@parkkokustannus.fi

 

 

 

Jaan Kaplinskin runotuotannosta ilmestyy syksyllä uusi suomennosvalikoima

Virolainen runoilijalegenda 80 vuotta
Syksyllä suomeksi ilmestyvä valikoima Jaan Kaplinskin runoutta kattaa kuusi vuosikymmentä

Runoilija ja esseisti Jaan Kaplinski on kansainvälisesti tunnetuin virolainen elävä runoilija, 60-luvun kirjallisen sukupolven keskeinen edustaja. Hän on aktiivinen keskustelija ja kulttuurivaikuttaja myös Suomessa. Perjantaina 22.1.2021 80 vuotta täyttävän runoilijalegendan koko runotuotannosta ilmestyy ensi syksynä uusi suomennosvalikoima. Kirja on tarkoitus julkaista Turun kirjamessuilla lokakuun alussa.

Uutuusteos kattaa Kaplinskin mittavan uran kuusi vuosikymmentä. Runot suomentaa virosta Anja Salokannel ja venäjästä Pauli Tapio. Kirjan kustantaja on Kustannusliike Parkko, joka kaksi vuotta sitten julkaisi suomeksi Tõnu Õnnepalun Mitta-kokoelman (Mõõt, 1996).

Kaplinski tuli suomalaisten runon ystävien tietoisuuteen 1984, jolloin valikoima hänen runojaan ilmestyi Anja Salokantelen kääntämänä kirjassa Sama meri kaikissa meissä (Otava,1984). Teos merkitsi myös Kaplinskin läpimurtoa länteen, sillä pian sen jälkeen valikoima julkaistiin myös ruotsiksi, norjaksi ja englanniksi.

Nyt julkaistavan valikoiman pohjana on juuri Sama meri kaikissa meissä, jota suomentaja Anja Salokannel täydentää lähes neljänkymmenen viime vuoden aikana ilmestyneestä runotuotannosta. Mukana on runoja Kaplinskin kahdesta venäjäksi kirjoittamasta kokoelmasta Pauli Tapion suomentamana. Vuosina 2014 ja 2017 ilmestyneet kokoelmat ovat kumpikin saaneet Venäjällä merkittävän kirjallisuuspalkinnon. Valikoiman jälkisanat kirjoittaa virolaisen Vikerkaar-kulttuurilehden päätoimittaja, kirjallisuudentutkija ja kääntäjä Märt Väljataga.

Runoilijakuva täydentyy

Kaplinskin ensiesiintyminen Suomessa oli esseevalikoima Olemisen avara hiljaisuus (Otava,1982). Suomeksi Kaplinskin runoja on ilmestynyt Katja Meriluodon suomentamassa valikoimassa Rukous, mantra, runo (Nihil Interit, 1996) ja Arto Lapin suomentamassa Olen kevät Tartossa (Sanasato, 2010). Häneltä on julkaistu suomeksi kaikkiaan 11 teosta, ja hän on myös mukana monissa antologioissa. Valtaosa vuoden 1982 jälkeen ilmestyneistä Kaplinskin runoista on kuitenkin suomentamatta, ja kokonaiskuva Kaplinskista runoilijana on puutteellinen.

Kirja Rukous, mantra, runo oli ensimmäinen käännöskirja, jonka aikanaan toimitin ja julkaisin. On hienoa palata nyt neljännesvuosisata myöhemmin Kaplinskin runojen pariin. Hänen tuotannostaan löytyy aina paljon uutta ammennettavaa, ja se kiinnostaa erityisesti suomalaislukijoita, toteaa kustantaja Tommi Parkko.

Filosofi, Suomen ystävä ja luonnon puolestapuhuja

Jaan Kaplinski tutustui runouteen jo koulupoikana, aluksi venäjän ja ranskan kielillä. Hän opiskeli Tarton yliopistossa kielitiedettä ja romaanista filologiaa. Vironkielisten runojen lisäksi hän on kirjoittanut runoja etelävirolaisella võrun murteella sekä englanniksi ja suomeksi. Viime vuosina Kaplinski on julkaissut useita essee- ja matkakirjoja viroksi, ja runoilijana hän on palannut nuoruutensa venäläisen runouden innoittamaan kielelliseen ilmaisuun.

Kaplinskin runotuotannon ytimessä on kiinnostus maapallon historiaan ja eri kulttuureihin, uskontoihin ja ihmiselämän filosofisiin peruskysymyksiin. Keskeisenä teemana on ihmisen ja luonnon tasapaino, ja hän on puhunut luonnon monimuotoisuuden puolesta jo paljon ennen vihreän liikkeen syntyä.

Kun Kaplinski pääsi ensi kerran matkustamaan ulkomaille vuonna 1988, hänen matkansa suuntautui Suomeen. Jo sitä ennen hän oli tutustunut suomalaiseen runouteen. Myöhemmin hän oleskeli Suomessa pitkiä aikoja, ja vuonna 1996 hän piti Tampereen yliopistossa suositun kulttuurihistoriallisen luentosarjan.

Kotimaassaan Kaplinski on saanut kaikki merkittävät kirjallisuuspalkinnot, ja hän on ollut useita kertoja Nobel-palkintoehdokkaana. Arvostetun suomalaisen Eino Leinon palkinnon hän sai tähän mennessä ainoana ulkomaalaisena 1992.