Käännöstyöpajan tekstit koottin antologiaksi

Kirjailija ja suomentaja Rita Dahl osallistui San Simónin saarella Galiciassa Espanjassa käännöstyöpajaan lokakuussa 2017. Työpajassa seitsemän runoilijaa käänsivät toistensa runoja niin, että yhteisenä kielenä oli portugali. Mukana olivat kroatialainen Tomica Bajsić, kiinalainen Hu Xudong, asturialainen Antón Garcia, galicialainen Estevo Creus, brasilialais-italialainen Francesca Cricelli ja runopajan vetäjänä toimi galiciaksi kirjoittava Yolanda Castaño.

Sielun kestää kauan palata kotimaahansa kokoaa käännöstyöpajan annin ja esittelee kuusi nykyrunoilijaa eri puolilta maailmaa. Antologian runoilijoita yhdistää jonkinlainen vapaaehtoinen sivullisuus, joka voi johtua kielellisistä, etnisistä tai sosiaalis-taloudellisista syistä. Runoilijat etsivät kotimaata, äidinkieltä ja identiteettiään transnationaalisen kaaoksen keskellä, pyrkien määrittämään nykyhetken minuuttaan suhteessa kokemuksiinsa, ulkoisiin rooliodotuksiin ja omiin muistoihinsa. Antologian runoilijat hyödyntävät rohkeasti niin postmodernia intertekstuaalisuutta ja monenlaisia kielirekistereitä kuin modernismin kirkkaita ja puhtaita kielikuvia sekä romantikkojen tunteiden ihannointia.

Antologian runoilijoiden esittelyt
Tomica Bajsić 
(s. 1968) on kroatialainen runoilija, graafinen suunnittelija ja kustantaja. Hän on valmistunut Zagrebin kuvataideakademiasta. Hänen tärkeitä aiheitaan ovat olleet muun muassa sotatraumat ja siirtymä sosialismista kapitalismiin, jota hän tarkkanäköisesti analysoi arkisella ja yleisellä tasolla. Hän on voittanut Southern Cross -palkinnon vuonna 1998, Ivan Goran Kovačič -palkinnon nuorille runoilijoille ja Dobriša Cesarić -palkinnon vuonna 2008. Hänellä on oma pienkustantamo Druga priča. Hän toimittaa Poezija-, Poetry International sekä Lyrikline-lehtiä ja on Kroatian PENin puheenjohtaja.

Yolanda Castaño (s. 1977) on eräs sukupolvensa tunnustetuimpia galicialaisrunoilijoita, joka matkustaa eri puolilla maailmaa esittelemässä runouttaan. Hän on myös kuvataiteilija ja kriitikko.

Francesca Cricelli on syntynyt Brasiliassa italialaisten vanhempien jälkeläisenä. Hän kasvoi Malaysiassa, Intiassa, Espanjassa, Italiassa ja Meksikossa. Hän on valmistunut viestinnän kandidaatiksi Firenzen yliopistosta ja maisteriksi yleisestä kirjallisuustieteestä ja hän tekee parhaillaan väitöskirjaansa. Hänen Répatria-kokoelmansa julkaisi 2015 Selo Demonio Negro.

Anton Gárcia (s.1960) on valmistunut maisteriksi espanjalaisesta filologiasta Oviedon yliopistosta ja hän on perustanut kustantamot Tsibros de Frou, Trabe ja Saltadera. Häntä pidetään keskeisenä hahmona asturialaisen toisen sukupolven Surdimientu-liikkeessä.

Hu Xudong on kiinalainen runoilija, joka on väitellyt kiinalaisesta nykykirjallisuudesta ja opettaa Portugalin kirjallisuutta Pekingin yliopistossa. Hän on myös tunnettu kolumnisti, kääntäjä ja televisioesiintyjä. Hänen runoutensa vertautuu nuoren amerikkalaisrunouden tunnettuihin edustajiin ja se on huomattavan postmodernia leikkiä tyylikeinoilla, kielirekistereillä, ironian ja parodian.

Estevo Creus on valmistunut psykologian maisteriksi ja perustanut teatteriryhmä Talían. Hän on yksi Costa da Morten Batallon Literario-kilpailun perustajista. Hän on julkaissut palkittua proosaa ja runoutta. Creus on voittanut Eusebio Lorenzo Baleiron -palkinnon Teoría do Lugar -runokokoelmallaan ja vuonna 2002 Fiz Vergara Vilariño -palkinnon Decrúa-kokoelmalla ja lukuisia muita palkintoja, viimeiseksi Prémio de Eusebion.

Rita Dahl on kirjailija, tietokirjailija, kääntäjä ja opettaja. Hän on julkaissut seitsemän runokokoelmaa, yhden lyhytproosateoksen, poetiikkaa ja politiikkaa käsittelevän esseeteoksen Sanan paino sekä kymmenen tietokirjaa. Tietokirjojen aiheet ovat ulottuneet Suomen kaivoksista ja kaivospolitiikasta sananvapauteen, matkakirjoihin ja maahanmuuttoon. Dahl on kääntänyt aiemmin Alberto Pimentan 70-runojen valikoiman Kivenheittopeli (Palladium 2009), ensimmäisen portugalilaisen nykyrunouden antologian Maailman syrjällä (Palladium 2017), José Luís Peixoton Ruhtinas joka rakastui orjaan (Enostone 2017) -runovalikoiman ja yli 320 yksittäistä runoa useista eri kielistä.

Dahl on toimittanut ja osin kääntänyt myös Keski-Aasian naiskirjailijoiden antologian Kyltymätön uuni (Like 2017) ja afrikkalais-suomalaisten antologian The Pleasures of Peppermint (Palladium 2012). Dahl tutki yleisen kirjallisuustieteen pro gradussaan Fernando Pessoan ortonyymin ja heteronyymien romanttis-modernistisuutta. Hän on myös VTM, medianomi (YAMK) ja ammatillinen opettaja.

Vicente Huidobron runoteos ilmestynyt suomen kielellä

Kirjan ulkoasu Terhi Adler.

Vicente Huidobro on vasta toinen chileläinen runoilija, jolta on suomennettu kokonainen teos. Ensimmäinen on kaikkien tuntema Nobel-voittaja Pablo Neruda. Huidobron teos Altazor ilmestyy nyt Kustannusliike Parkolta. Suomennos on Emmi Ketosen.

Chilessä syntynyt Vicente Huidobro, koko nimeltään Vicente García-Huidobro Fernández (1893–1948) oli aito kosmopoliitti, joka tutustui ajan kirjallisiin ja taiteellisiin virtauksiin mm. Pariisissa ja Madridissa. Huidobro tunnetaan Chilessä ja Latinalaisessa Amerikassa avantgarden isähahmona. Hänen luomansa kreationismi oli Chilen ensimmäinen avantgardesuuntaus, joka viitoitti myös tulevien sukupolvien poetiikan suunnan niin Latinalaisessa Amerikassa kuin Espanjassa.

Huidobro oli myytti jo eläessään, ja aikalaiset tunsivat runoilijan maineen jopa paremmin kuin hänen teoksensa. Hänen tuttavapiiriinsä kuului lukuisia aikakauden avantgardetaiteilijoita kuten Pablo Picasso, Georges Braque, Joan Miró, Max Ernst, Paul Éluard ja Le Corbusier. Hän julkaisi elämänsä aikana kolmisenkymmentä teosta, runojen lisäksi romaaneja, näytelmiä, käsikirjoituksia, esseitä, elokuva-arvosteluja, manifesteja, poliittisia artikkeleita ja pamfletteja. Tuottelias kirjailija on kuitenkin jäänyt maanmiehensä ja aikalaisensa Pablo Nerudan varjoon.

Moderni luomiskertomus ja kielellä ilakointia

Vuonna 1931 ilmestynyt Altazor on Huidobron teoksista kuuluisin, kielellisesti ilakoiva runoelma, jossa runoilija kirjoittaa maailman luomisesta ja syntiin lankeamisesta oman modernin versionsa. Samalla se on yritys hajottaa tavanomainen kieli ja luoda sen tilalle uusi ja ainutlaatuinen.

Teos rakentuu esipuheesta ja seitsemästä cantosta eli laulusta, joita sävyttävät välimerkkien puute, fragmentaariset lauseet, erilaiset uudissanat, sanaleikit ja typografiset keinot. Lähes puuduttava toisto sekä merkityksiä pakoileva sanasekamelska tekevät runoelmasta kielellisesti kutkuttavan.

Altazor on myös runoelmassa esiintyvä antisankarihahmo, joka käy dialogia itsensä kanssa. Altazorille on löydetty esikuvia esimerkiksi Danten Jumalaisesta näytelmästäMiltonin Kadotetusta paratiisista (1667) sekä Comte de Lautréamontin Maldororin lauluista (1870). Teos avaakin mahdollisuuksia monenlaisiin tulkintoihin, ja sitä voi peilata myös antiikin taruihin.

Altazorin on suomentanut FM Emmi Ketonen, joka on myös laatinut kirjaan laajan esipuheen. Altazor on Ketosen esikoissuomennos. Suomentamisen lisäksi Ketonen työskentelee vapaana toimittajana ja kriitikkona sekä kulttuurilehti Lumoojan toisena päätoimittajana.

Altazor-teoksen julkistusvideo on nähtävissä maanantaista 12.10. 2020 klo 18.00 alkaen Youtubessa.
Videon on toteuttanut Vox Turku -kulttuuriohjelman tuottaja Aleksi Kauppinen.

Kirjailija: Vicente Huidobro
Kirjan nimi: Altazor tai matka laskuvarjolla
Kieli: suomi
Suomentaja: Emmi Ketonen
Esipuhe: Emmi Ketonen
Julkaisuvuosi: 2020
ISBN 978-952-7302-04-0
Sivumäärä: 136
30 € (sis. alv) + toimituskulut

  

Lisätietoja ja arvostelukappaleet:
tommi@parkkokustannus.fi
www.parkkokustannus.fi
facebook.com/parkkokustannus

Kustantamo KITAn kirjat nyt Parkkokustannuksen verkkokaupassa

Uuden turkulaisen Kustantamo KITAn kirjat ovat nyt myynnissä Kustannusliike Parkon nettikaupassa. Pienkustantamo keskittyy runon, esseen ja muiden marginaaliin jääneiden tekstilajien kustantamiseen.  Kustantamo KITA on perustettu Kirjan talo – Bokens hus ry:n tuella, mutta toimii jatkossa itsenäisesti. Kustannuspäällikkö on Suvi Hirvonen.

Vuonna 2020 Kustantamo KITA julkaisee kolme kokoelmaa: Elina Holopaisen ja Patrik Nybyn Möykky/Rakkaus on vahva demoni, Sampo Sihvolan Hankalat tuhatvuotiset reitit ja Ahmed Zaidanin Kotimaa/Homeland. Nämä löytyvät nyt Kustannusliike Parkon nettikaupasta.

Möykky on sarjakuvaa ja runoa yhdistävä splitti-kokoelma. Rakkaus on vahva demoni taas kuvastaa nuoren tajunnanvirtaa yksinäisyydestä homomiesten seksipainoitteisessa deittikulttuurissa. Hankalat tuhatvuotiset reitit on esikoiskokoelma, jonka runoissa nykyisyys hahmottuu utuisten muistojen läpi.  Kotimaa/Homeland on kaksikielinen runokokoelma, joka on yritys esittää useita määritelmiä kotimaalle.

Verkkokauppaan tästä >>>

Kustantamon verkkosivut >>>